You2Out, personal guidance ulkoilu sinulle

You2Out, You too out or You two out! Your choice!

Choose your destination nearby for joyful exercise of walking or canoeing while telling about of the environment around us. For private persons.

Ulos yksin tai kaksin liikkumaan, ulkoilemaan luontoon.

Valitse mieleinen kohde ulkoiluun listalta ja tavataan mukavan liikunnan parissa. Tarinointia valitun ympäristön mukaan matkan varrella. Kävellen, meloen, lumikenkäillen, potkukelkkaillen, viihtyen päivään tai iltaan!

You2Out tuotetta myydään saatavuuteen perustuen yksityisille henkilöille. 
Soita Epulle p.040-5035350 ja katsotaan kalenterista sinulle sopiva aika. 

You2Out on tarkoitettu sinulle tai teille kahdestaan toteutettavaksi 1-3 tunnin pituiseksi mukavaksi ulkoiluksi ja kevyeksi liikunnaksi valitsemassanne kohteessa. Tavataan sovitussa kohteessa sovittuna aikana. Tarvittaessa pääset kyydissä Espoontorin, Sellon tai Ison Omena kupeesta.

Halutessasi voit ottaa kevyet "reppueväät" mukaasi tai pyytää meiltä kuumat vedet ja teen/kaakaon mukaan. Evästyksestä sovitaan aina erikseen. Osassa kohteita on lähettyvillä saatavilla ruokapalveluja joten niiden yhdistäminen ulkoilun eteen tai jälkeen on mahdollista. (Hotelli Nuuksio, Luontokeskus Haltia, Hotelli Hanasaari, Oittaan ulkoilukeskus, Kuninkaan Kartano, Paven, jne)

You2Out hinta ulkoilun keston mukaan: 1h/ 80e, 2h/ 150e ja 3h/ 190e Hinnat sisältävät 10% alv. Alla olevassa listassa ovat ulkoilun kestot kohteittain.

Hinta sisältää 1-2 henkilön ohjauksen valitussa kohteessa. Meillä on käytössä Smartum liikuntasaldo joten voit halutessasi hyödyntää sitä maksutavoissa siinä missä mobile pay-tapaakin muiden verkkokauppamme maksutapojen lisäksi. 

Kohteet: 

Melonta: Kaksikko kanootein Siikajärvi n.2h, solo kanootein Espoon Suvisaaristo n.2h.

Nuuksion kansallispuisto: Siikajärvi Soidinsuo etelä 3-5km 2h, Kurjolampi Saarilampi länsi n.4km 2h, Kattila Vähä-Holma pohj. n.4km 2h, Haukankierros Högbacka itä 7km 3h

Solvalla / Luontokeskus Haltia: PikkuOrajärvi Karjakaivo kierros 7km 3h, Maahisen tai Päivättären kierros 1h

Espoon luontopolut: Tremanskär 2h, Tikankierros Keskuspuisto 3h, Oittaan luontopolku 1h, Hanikan luontopolku 3h, Friisinkallio 2h, Sorlammen luontopolku 3h

Espoon ulkoilusaaret: Iso Vasikkasaari, Gåsgrundet, Pentala. Kesto 1-2h kun tavataan paikan päällä kohteessa.

Luonto/kulttuurikohteita: Puuveneellä Pentalan saareen 3h, Vantaankosken jokivarsi 1h, Hanasaari-Karhusaari 1-2h, Elfvik 1h, Träskända/Glimsjokivarsi 2h

Puolipäivä ja kokopäivä kohteet, sovitaan tapauskohtaisesti: Kopparnäs, Meiko, Liesjärvi, Torronsuo, Teijo, Repovesi.

Voit myös ehdottaa omaa kohdettasi ulkoiluun!  Kivoja paikkojahan Luontopääkaupungin alueelta löytyy runsaasti.

Lähdetään ulkoilemaan!

Tervetuloa mukaan =) 

Espoon ulkoilusaari Gåsgrund

Gåsgrund, retki kallioperämme historiaan

Espoon ulkoilusaarien aatelia, luontoretki mantereen ja ulapan rajalle.

Pieni saari isompiensa varjossa väylän reunassa

Gåsgrund jää helposti ohikulkijoiltaan huomaamatta. Matala, vähäpuustoinen melkein luodon omainen saari Lehtisaarien lounaispuolella. Nopeimmat veneet eivät juurikaan tätä edes omaksi saareksi erota pikamatkallaan väylällään kohti Porkkalan maisemia. Saaren koko on hieman alle 10ha, koillis-lounas suunnassa noin 500m ja kapeimmillaan vain noin 100m. Korkeus merenpinnasta vain muutamia metrejä. 

Palvelut Gåsgrundetissa

Saaren käytöstä kuuluu niin hyvää kuin huonoakin. Huonoon puoleen kuuluu täällä huonosti käyttäytyvät kaljoittelijat jotka kuuleman mukaan ovat öykkäröineet ja puuhanneet paikalle omatoimisesti erilaisia elementtejä oman viihtyvyytensä parantamiseksi. Suomenojan venesatamasta kohteeseen ehtii lyhyessä ajassa Gåsgrundetin suojaisaan pienvenesataman laituriin parkkiin. Lähin iso pöydällinen tulisija/keittokatos on vain 50 metrin päässä kivalla paikalla. Täydellisen "biletys" paikan kruunaa kuivakäymälöiden rivistö polun toisella puolen. Tokihan nämä rakenteet palvelevat muitakin vierailijoita mutta silti on aina ikävä kuulla joidenkin porukoiden tekevät  överit kaikille tarkoitetuissa kohteissa.

Saaressa on kaksi muutakin virallista keitto/tulipaikkaa. Pienvenesatamasta polkua pitkin reittivenelaiturille saaren pohjoispuolelta löytyy pisimpään saarella ollut katos ja wc. Kolmas taitaa olla uusin ja tulee vastaan rantakallioiden välissä oikealla kun jatkaa kävelyään reittivenelaiturilta kohti lounaiskärkeä. 

Saaren keskiosilla ja sivukallioilla on useita vierailjoiden kasaamia kivikehänuotioita joiden ohi kävellessä aina mietin meidän "minä itse eka" ajattelua että eikö nuo kolme isoa virallista tulipaikkaa ihan oikeasti riitä? Ehkä pitäisi tehdä talkoot ja levitellä kaikki nuo kivet takaisin rantakivikkoon mistä ne alunperin on haettukin. 

Saavutettavuuden ja tulipaikka/wc-kombojen lisäksi Gåsgrund tarjoaa kulkijoilleen myös mahdollisuuden telttautumiseen. Tätä kannattaakin kokeilla, tosin paras aika lienee arkipäivisin ja sesonkiaikojen ulkopuolella jos ihan sitä omaa rauhaa ajattelee. Saareenhan pääsee reittiveneellä kesäaikana. Ajojen ulkopuolella pitää olla oma vene tai sitten meloen. 

Luonto ja Gåsgrund 

Reittivenelaiturilta koillisrantaa oleva merenrantaniitty on suojelullisessa piirissä. Saaren keskiosilla on mäntyä ja jonkin verran kasvillisuutta. Tarina kertoo saaressa olleen useampia mökkejä aikanaan. Suurin julkinen salaisuus lienee saaresta löytyvä sauna mikä jakaa aina mielipiteitä. Luontokulkijalle tuollainen on aina iloinen löytö paitsi jos se osoittautuu lähinnä lasisen laulukirjan viihdealueeksi. Saunan kohtalo tullee ratkemaan lähivuosien aikana. Väärinkäytöksiin ja oletettavasti rakennusluvattomana olemisen kautta sen kohtalo lienee tulla puretuksi. 

Itselleni Gåsgrund on vaikuttava rantakallioiden muotojen että mineraalijuonien kirjoma aikamatka eteläisen Espoon kallioperän syntyvaiheisiin. Täältä löytyy hiidenkirnujen aihioita, murrossirppejä, siirtolohkareita ja gneissijuonia joiden poimut kertovat aikansa vulkaanisesta toiminnasta kallioperässämme. 

Toisaalta isoilla tuulilla saaren etelän puolen kallioihin ja lounaiskärkeen lyö upeasti aavalta vyöryvät aallot mitkä paiskaantuvat pitkälle ja korkealle. Lounaiskärjestä löytyy myös pienikivinen vanha rantavalli mikä on jäänyt kuiville maankohoamisen seurauksena. 

Saaressa voi istahtaa melkein minne vain omiin ajatuksiinsa. Lehtisaarien / Sumparen ryhmä itäpuolella vie vanhaan saaristoelämään ja toisaalta lounais puolella tuijotellen vuoroon Bullen luotoa tai pienempää ulkoilusaarta nimeltä Knapperskär. 

Tässä kohtaa valveutunut retkeilijä myös löytää kaakon puolelta Viipurin kiven mikä on käytännössä uloin kohta Espoon jätevesille mitkä Blominmäestä Suomenojan kautta juoksutetaan mereen. Kylläkin käsiteltyinä mutta silti sellainen hyvä tietää asia.

Retken opastuksen jälkeen aurinko laski Stora Bodön taakse

Saderintama otti reitin Lehtisaarien ja Gåsgrundetin eteläpuolelta

Gåsgrund etelän kalliorantaan.
Kuva Tommi Heinonen

Osa retkeläisistä aavaa tarkkailemassa.
Kuva Tommi Heinonen

Hieno maisema lounaiselta rantavallilta Knapperskärin suuntaan.
Kuva Tommi Heinonen

Friisinkallio suojelualue

Friisinkallio osaksi Espoon 550v. (2008) suojelukohteita

Monipuolinen Friisinkallion luontoalue (26ha) suojelun piiriin 2010

Monen monta kertaa tämän paikan ohi on tullut ajettua Puolarintietä Olariin tai Puolarmetsän sairaalan alueelle (Sairaala purettiin pois 2017) miettimättä sen kummemmin viereistä mäkeä. Vuonna 2015 kohde lisättiin Espoon ympäristökeskuksen kesäretkikohteeksi. Siitä lähtien olen siellä vuosittain opastuksia tehnyt ja joka kerta pidän entistä enemmän alueen monipuolisesta luonnosta. 

Friisinkallion luonto

Pieni alue, vain 26ha kätkee sisäänsä niin tervaleppäkorpea, saniaislehtoa, kalliolähteen, siirtolohkareita joista osa viborgiittisia, jääkauden uurteita ja sirppimurroksia, Litorina-meren kivisen rantavallin, huippu upean avokalliomaiseman eteläisen Espoon yli merialueelle varsin leveällä sektorilla. Korkein kohta on 50metrissä eli selvästi korkeampi kuin esimerkiksi Soukan Kasavuoren kallio (44m). Eikä pidä unohtaa sitä ihanaa pikku rämenevaa alueen keskellä. Täällä voi hyvin kertoa ystävilleen koko alueen kehityksen viimeisen jääkauden jälkeisistä vaiheista. 

Luontoretken teko alueelle

Friisinkalliolle sopiva opastettu retken kesto on noin kaksi tuntia jos lähtöpaikka on Puolarinportista. Sairaalan vanha parkkipaikka on pysäköintikiellon alaista mutta anomalla tilapäisen liikennejärjestelyluvan onnistuu ryhmän pysäköintikin vaivatta. Kohteeseen pääsee myös Holmakorven ja Friisinkalliontien puolelta. Alueella ei ole palveluja vessojen tai tulipaikkojen muodossa mikä on oikein hyvä asia. Retkikeitin mukaan tai termariin kahvit. 

Nimen alkuperästä en ole löytänyt juurikaan faktaa. Friisiläinen Alankomaissa jalostettu hevosrotu ja toisaalta friisi tarkoittaa Parthenon antiikin kohokuviota rakennuksen julkisivussa. Etsintä jatkuu =).

Näkymä kalliolta etelään.

Litorina-meren kivikkoa n.32-33m korkeudessa mpy

Upeaa silokalliota joka puolella joissa sirppimurroksia

Rämenevan purku-uoma on pohjoispäässä

Nevan reunakallion on kuin luotu taukopaikaksi

Alueen suuri helmi. Kalliolähde.
Kaipaisi arvoisensa kunnostuksen, lähdetäänkö talkoisiin?

Luvalla saa tehdä hetkeksi luvallisen pysäköinnin

Pysäköintialuekielto puretun sairaalan parkkialueella,
kannattaa ottaa yhteys tiemestariin tai anoa tilapäistä lupaa.

Espoon Iso Vasikkasaari

Espoon merialueen helmi, Iso Vasikkasaari

Vuosia olen käynyt Isossa Vasikkasaaressa joko omatoimi-retkellä meloen tai paikalle pyydettynä oppaana. Tällöin retkien sisältö on pääasiassa ollut yritysryhmille tarjottu luontoretki yhdistettynä saaren kulttuurihistoriaan tai kevyt "saarihyppely" pienimuotoisena kisailuna. 

Iso Vasikkasaari soveltuu oivallisesti perheen kesäpäivän viettoon, ryhmien puolipäiväretki kohteeksi, melojien ja vesillä liikkujien taukokohteeksi. Rantakalastus onnistuu myös helposti.

Monen monta kertaa olen päättänyt että nyt otan paikan päältä muutamia kuvia ja kirjoitan jotakin aiheesta. Vihdoin sain aikaiseksi tarttua toimeen. 

Iso Vasikkasaari on yksi suosituimmista Espoon ulkoilusaarista. 

Tähän on monta syytä: 

- Helppo saavutettavuus Nokkalan venesatamasta, vain 10 minuuttia reittialuksella. 

- Perhe ja lapsiystävällinen hiekka uimaranta itärannalla

- Saaren ympäri kulkee hyvä kuntoinen ja rattaillekin sopiva kävelytie

- Ravintolapalveluita tarjoaa Gula Villan

- Kesäkahvila heti reittivenelaiturin vieressä

- Kaksi isommille veneillekin soveltuvaa laituri/poijualuetta

- Saari on siisti, ei telttautumista, saaressa valvoja

- Kolme isoa huollettua tulikatosta penkki-pöytäyhdistelmineen

- Iso nurmikenttä kuntolaitteineen, beach-volley kenttä, frisbeegolfrata

- Näkötorni 

- Metsäisellä osuudella mustikoitakin

- Jokunen vuosi takaperin saareen vedettiin puhdasvesisuihkut (uimaranta+nurmikenttä) ja vessat.

Espoon Iso Vasikkasaari kuvin:

Ensimmäinen tulipaikka reittivenelaiturilta tullessa

Iso nurmikenttä, äskeinen tulipaikka on kentän reunassa

Gula Villan kesäravintola, tästä linkistä heidän web-sivulle
Kesäravintolalla on oma laituri rantakalliolla.

Tulipaikka etelärannalla, täälläkin wc vieressä

Päijänne hus, liittyy saaren historiaan,
nykyään saarivalvoja hoitaa tointaan täältä käsin.

Joutsenet pesivät vuosittain saaren lounaisnurkassa

Lounaisnurkan näköalaterassi antaa hienon maiseman
länteen Espoon merialueelle. Kolmas tulipaikka
vasemmalla alhaalla polun varressa

Näkötorni saaren keskellä noin 15m merenpinnasta.
Näkymät Helsingin ja Keilaniemen suuntaan

Röda Villan, saaren huvila historian
ensimmäinen rakennus.
Nykyään Päivänselvä yhdistyksen käytössä

Entisajan glamouria on tallella

Entinen kalastaja Holmströmin mökki.
Karla ja tyttärensä Camilla Krook pitävät tässä kesäkahvilaa,
huom: tuoretta pullaa!

Edelliseen liittyen vanha verkkovaja päälaiturin vieressä

Näkymä Tempelsundetissa länteen. Poseidonin temppeli
ja vanha höyrylaiva-kivilaituri ovat yksityisaluetta

Näkymä Nokkalan venesatamasta Isoon Vasikkasaareen,
väliin jää vasemmalle Pitkäsaari ja oikealle Buguholm

Espoon keskuspuisto

Luontoretki Espoon keskuspuistoon

Espoon toiseksi suurin viheralue Nuuksion jälkeen.

Luontopääkaupunki pitää sisällään monia viheralueita, ekologisia metsäkäytäviä joiden yksi tehtävä on turvata eläinten ja luonnon katkeamaton yhteys laajemmille metsämaille. Espoon keskuspuiston on 880 hehtaaria jakautuen Finnoontien (jakaja etelä-pohjoissuunnassa) molemmin puolin kaupungin I- ja II-kaavaalueille. Finnoontien itäpuoli on enemmän liikuntarakenteita tarjoava reitistöjen suhteen kuin länsipuoli. Itäpuolen omistaa suurimmaksi osaksi kaupunki kun taas länsipuoli on enemmän yksitysaluiden kirjomaa.

Keskuspuiston suojelualueet sijoittuvat itäpuolelle edustaen suhteellisen pientä maa-alaa puiston kokonaisuudessa. Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt kohteita suojeltavaksi myös länsipuolelta.  Espoon 550v-juhlavuoden kunniaksi 2008 suojelun piiriin tulivat Keskuspuiston metsäalue, Majkärr ja Lillträskberget. Nämä saivat jatkoa 2017 kun Lillträsk alueen 13ha suoalue, Mossenkärr 8,5ha ja Harmaakallio-Gråberget 51,1ha suojeltiin Suomen 100v kunniaksi.

Lisäksi on hyvä huomioida muutkin erityisalueet kuten Ritvan perintömetsä (v,2006 WWF ja Espoon entisen ympäristöpäällikön Ritva Veijosen muistolle) sekä alueella perinneympäristönä ylläpidettävät kohteet kuten Mossenkärrin ja Rönnängenin niityt.

Puisto toimii monelle läpikulkureittinä työpaikalle, juoksu/pyörä/hiihtoreitteinä jos myöskin marja ja sienimaastona. Vuonna 2012 rusettihankkeen myötä tuli Huuhkajankallion kupeeseen "huuhkajanportti" ns. pääportiksi puistoon ja alueelle sisääntuloreittien alkuihin tietotaulut. Tästä ehkä eniten kuvattuna kohteena on Huuhkajaportin massiivet puutolpat joiden päällä on metalliset huuhkaja-figuurit. Tällöin myös kilpailun pohjalta tuli alueelle oma logo. Näissä rakenteissa olivat vahvasti mukana Omnia ja Laurean oppilaitokset. 

Tikankierros

Toinen pysyvä ja hyvin käyttöön otettu mahdollisuus oli uusi luontopolku mikä myöhemmin nimettiin Tikankierrokseksi. Tämä polku haki uomaansa pariin kolmeen kertaan ennen kuin sen lopullinen linjaus tuli merkityksi keltaisin täplin maastoon. Reitin pituus on noin 5km riippuen mistä aloittaa ja minne lopettaa. Reitin varteen jää monia hienoa kohteita kuten Mossenkärr, Rönnängen, hiidenkirnut, pari lähdettä sekä monipuolisesti erilaisia pienialaisia luontotyyppejä.

Toivotaan että Espoon keskuspuisto saa pysyä ja kehittyä rauhassa ilman rakennuspaineiden aiheuttamia muutoksia vaikka puisto suurelta osin onkin vain virkistysalueeksi merkitty kaavassa. Ison arven alueelle toi jo Fortumin paineviemärin läpi vienti alueelta. Friisinkallion koillispuolelle on jo syntynyt kerrostalolähiö. Puolarmaariin oletettavasti on suunnitteilla vastaava. Ajankohtaisin aluetta jakava asia lienee kuitenkin tiehanke missä Finnoontien linjaus tulee muutettavaksi neli-kaistaiseksi liikenneväyläksi Länsiväylältä Kehä III:lle. Varsinkin Malminmäen ja Söderskogin kohdalla tämän toteutuessa olisi suuria vaikutuksia. Onhan tuo notkelma alueen "riista runsain" ylitys/siirtymäpaikka. Tämän olen itse monesti saanut laittaa merkille kun hirvet ja kauriit tulevat Latokasken puolelta pelloille.

Huuhkajaportti 2012

Huuhkajaportti 2012

Mossenkärr padottu tulvalampi.
Täällä pesii mm. mustakurkku-uikut

Tikankierroksella Rönnängenin itäpuolella,
tämän numeron /kiinteistömerkin taustan vielä joskus selvitän

Mielestäni yksi kauneimmista kohteista Tikankierroksella

Tikankierrokselta löytää myös useampia rapakivisiirtolohkaireita
jos osaa oikein katsoa. Osassa on wiborgiittisia rakenteita.

Huono kuva mutta uusi juttu.
Hiidenkirnuja luulin olevan kaksi
mutta nyt on jonkun toimesta alueelta kaivettu esiin kolmaskin.
Tämä sijottuu kahden aikasemman väliin

Hiidenkirnu 2

Hiidenkirnu I

Ravintola & Ulkoilukeskus Oittaa ja Punakettu yhteistyöhön

Aiemmin lupasin kertoilla joistakin uusista tuulista tälle vuodelle, tässä yksi näistä: 

Ravintola & Ulkoilukeskus Oittaa on monille tuttu jo entuudestaan erilaisista yhteyksistä. Toimintoja Oittaalla pyörittävät Laura ja Toni Loiva sekä Suomen Latu välinevuokraamona että avointen liikuntatapahtumien tuottajana. 

Toimintaamme täydentämässä tarjoamme nyt yhtenä alueellisena toimijana aktiviteetteja Oittaalle yritystilaisuuksien yhteyteen. Aktiviteetit eivät ole suoraan ostettavissa verkkokaupastamme johtuen alueen käyttöasteesta. Resurssisyistä mm. ajankohta/ saatavuus asiat "pyöräytetään" aina Oittaan myynnin Lauran kautta jotta varmuus tapahtumien kokonaisuudesta voidaan toteuttaa ja vahvistaa.

Oittaa-aktiviteettien sisältöön pääsee toki tutustumaan tästä linkistä verkkokaupassa. 

Lumikenkäretki, Nuuksioon tai muualle ulkoilemaan!

Upean auringonpaisteen myötä tässä sinulle melkoinen lumikenkäretkitarjous. 

Lunta on sopivasti aukkopaikoilla jotta kenkäily on perusteltua ja lisäähän on luvattu! 

Otetaan tästä ilo irti niin kauan kuin se on mahdollista! 

Kurkkaappa täältä: alkaen 1-4 henkilöä 120e sisältäen kupin kaakaota ja kettukeksin 

=D
Siirry tästä verkkokauppaan varaamaan oma retkesi!

Kohtuullisen komea Kolibri - kotimainen solo avokanootti

Kolibri Welhonpesältä

Kotimaista kanootin teon ammattitaitoa avokanootilla melojien iloksi.

Tässä se mitä tietoa Welhonpesä jakaa tuotteesta kotisivuillaan:

Täysin Suomessa valmistettu, Kevyt, Ketterä, monipuolinen ja mittaisekseen nopea soolokanootti Suomen vesistöihin. Pituus: 412cm. Leveys: 76cm

Varastovärit vaihtelevat kokoajan ja toimitusajalla voidaan vaikuttaa väritykseen. Kysy lisää!
Saatavilla kahta eri rakennetta: Lasi/Diolen/Basaltti hybridi, paino. n.17kg ja Hiilikuitu/Innegra Carbon Tech n.15kg. Karkeat painot 1-värisillä versiolla, 2 tai useampiväriset versiot hieman raskaampia. Erikoistilauksesta saatavilla myös erikoisvahvistettuja ja varusteltuja versioita. 

Kuva Tuula Klén

Kuva Ilkka Salmi 

Ensi kokemus ennen tätä versiota perustui puhtaasti prototyyppiin ja yhteen kertaan. Siksikin odotusarvoja oli ladattu tähän Petäjävedellä tapahtuneeseen kokeiluun aika paljon. Ei siis pelkästään sen vuoksi että tuotteesta oli jo kuulunut käyttäkokemuksia sieltä täältä ja pääsääntöisesti positiivisia.  

On todettava, että mainio peli on tämä Kolibri. Alunperin ajatukseni oli vertauttaa kokemusta toiseen solo-kanoottiini (Bell Magic Blac Gold, 488cm / 74cm, hiilikuitu, puupartailla). Heti alkumetreillä kävi selväksi että lähtökohta oli väärä. Sen sijaan vertailun kohteeksi liukui Lauri Salaman valmistama Nahani- lasikuitu kaksikko mikä edelleen on ketterin ja mieleeni mielekkäin soolona melottava kaksikko. Tämä vertaus saattaa kuulostaa oudolta mutta tunnetilaltaan Kolibri on kuin Nahanin pikkusisko. Ei ihan yhtä ketterä eikä yhtä vaativa. Sopii kaikille eikä tee mitään yllättävää, helpohko ottaa haltuun. 

Toki on todettava että tutustuminen Kolibriin on vielä isosti kesken mutta alku on vahva ja odotettavissa pitkän puoleinen yhteinen tulevaisuus jahka kausi tästä jatkuu. Ei siinä tainnut tuntia pidempään mennä kun hankintapäätös oli käytännössä vahvistunut.

Vaikutelmia Kolibrista. Kevyt, tukeva, vastaa melojan liikkeisiin mukavasti. Silmämääräisesti näyttää siltä että rokkeri on keskipisteen takana jonkin verran. (J.Mäkikylän konsultoinnista: " itseasiassa hieno juttu näin lyhyeen kanoottiin. Se lisää perän kantavuutta. Kun vauhtia tulee lisää, ja kanootti alkaa maata runkolinjansa mukaisessa yhdessä aallossa. Perän puolen kantavuus nostaa kanootin perää aallon takaosaan ja lisää vauhtia. Symmetrinen rockeri alkaa tässä vaiheessa hautautumaan peräaaltoon ja muuttu jarruksi.").

Se mitä olisin toivonut enemmän niin sitä Nahanimaista ketteryyttä. Toisaalta nyt keulan ja perän muodot tuovat Kolibrin luokkaan "sopii kaikille" ja varsinkin seura käyttöön oikein oivaksi valinnaksi. 

Kanootin trimmin arvioinnin koin jokseenkin haastavaksi, ehkä ihan vain uutuuttaan. Tuumailin ratkaista asia sillä että teippaan kanootin tyhjänä ollessa veden varassa passilinjan kanootin sisäkylkiin. Hiilikuitu versiossa nimittäin veden varjo näkyy loistavasti kanootin kylkien läpi.

Keula on koheneva ja korkeammalla kuin perä. Todennäköisesti Kolibrin meno "vakavoituu" kun kyytiin pakataan retkitavarat. On myös muodon perusteella ajateltavissa että Kolibri nousee aaltoon selvästi paremmin siinä missä Magic pyrkii jo sukeltamaan sisään terävämpään aaltoon. Jos jotakin siis toivoisin muutettavaksi niin keulan purevuutta loivemmaksi. Keulasta puhuttaessa lainaan tähän J.Mäkikylän asialle antamaan termiä ja selitystä: "luovikärkkäydestä. Siihen vaikuttaa veden yläpuolisen tuulipinnan lisäksi aluksen vedenalainen muoto ja painopiste. Meloja itse on kohtalainen tuulen vastus ja vaikuttaa veden yläpuoliseen tuulipintaan oleellisesti. Samoin melojan paino vaikuttaa vedenalaiseen muotoon. Tavallaan olet oikeassa, että perä luistaa, mikä on myös ketteryyden kannalta hyvä asia."

Welhonpesän logo on uusiutunut, virtaviivaistunut.

Kolibri varastolla työn ja pohdinnan alla. Kolibrin pohjalla on korkkilevy osin jäykisteenä osin eristeenä. Vihreä pinta tulee coat-päälysteestä. Koin pinnan liukkaaksi polviasennossa meloessa. Siitä pääsee eroon kun leikkaa umpisolumuovisen polvipehmikkeen penkin eteen/alle siten että pehmusteen leveys riittää partaasta partaaseen. Huomaa penkin muotoilu. Itselläni on pituutta 186cm ja kengännumero 44. Penkin alle mahtuu tämän kokoinen helposti polviasentoon jopa niin että on tilaa. 

 
Sitten pientä askartelua. punottua manttelinarua 4mm ja pätkittyjä muoviputkia. Reiät partaan alle ja pujottelut. Helppo homma aikaan saada kiinnistyspisteitä. Peakin ilmapussit eteen ja taakse. Tämä malli ei ole ilmapusseista kaikkein suurin mikä olikin hyvä juttu. Nyt jää sopivasti tilaa retkitavaroille että tarpeen vaatiessa trimmiin virittämisille.

Kolibrissa itsessään on piikeissä ilmaontelot joissa molemmista löytyy myös "huohotinruuvit". Viimeinen kuva kertoo vain siitä että löysin Hellsportin tarvikkeista sopivia pikalukkoja helpottamaan kuormaliinojen kireyden säätelyä ilman että ne ovat ns. vakiojännitteessä mistä seuraa haasteita kun melotaan eri ilman ja veden lämpötilojen vaihteluissa.

Lopputulemana voin todeta että Kolibria voi suosittella varauksetta lähes kenelle vain. Itselleni Kolibri tulee työkäyttöön siinä missä omatoimiseen melontataitojen ja kokemuksien kartuttamiseen. Tässäkin yhteydessä koen erittäin mielekkäänä että voin sanoa Kolibrin olevan suomalainen tuote.