30.3.2020

Melonta 2020 by Punakettu, kanooteilla vesille!

Melonta, melontaretki, melontaseikkailu tällä harrastuksella on monta nimeä.

Kaikkia kuitenkin yhdistää halu olla vesillä yhdessä ja yksin. Siksi tajoamme erilaisia melonta tapahtumia alkaen melontakursseista yksityisiin melontatapahtumiin ja melontaretkiin. 
Melonta on erinomainen laji perheille, pareille, ystävyksille kuin ryhmätoimintaankin. Melonnastako, uusi harrastus sinulle?

Missä melotaan?
Melontakohteemme valitaan aina osallistujien lähtötaitoja vastaavaksi. Melonta paikat Nuuksio, Oittaan Bodom, Nuuksion Pitkäjärvi, Espoon Suvisaaristo, Nuuksion ylänköalueella Vääräjärvi, Kattilajärvi, Velskolan Pitkäjärvi ja hieman kauempaa Kopparnäs ja Repoveden kansallispuisto.
Turvallisuus?
Melonta on laji missä turvallisuus on aina huomioitava. Siksi meidän melonta tapahtumissa melontaa johtaa Melonta- ja soutuliiton melontaopas taitotasolla epp3avokanootti kokeen suorittanut opas tai BCU / NIL organisaatioiden vastaavan tason ohjaajat. Kokeneiden melontaohjaajien kanssa saat melonnasta kaiken ilon ja vinkit miten lajin pariin pääsee.
Miten vesille?
Ota rohkeasti yhteyttä ja jutellaan mikä olisi sinulle paras tapa lähestyä melontaa avokanootilla tai inkkarilla kuten näitä menopelejä myös kutsutaan.

Kauden 2020 suunnitelma melonnoille:

Melontakurssit järjestetään kesä/heinäkuussa 2020. Tervetuloa kehittymään avokanoottimelojana, aiempaa melontakokemusta et tarvitse.
A. 6.-7.6.2020 Suvisaaristo Tämä kurssi on suunnattu melontaseura Canoa Ry:n jäsenille
B. 13.-14.6.2020 Hotelli Nuuksio / Siikajärvi. Avoin kurssi. Max 8 osallistujaa.
C. 4.-5.7.2020 Oittaan Ulkoilukeskus / Bodom järvi. Avoin kurssi. Max 8 osallistujaa

Keskiviikko-melonnat:
Keskiviikko melonnat Siikajärvellä (Naruportintie 68 02680 Espoo / Hotelli Nuuksio) 10.6.2020 ja 8.7.2020 klo 1800-2000
Keskiviikko melonnat Bodomilla (Kunnarlantie 39 02740 Espoo / Oittaan ulkoilukeskus) 17.6.2020 ja 15.7.2020 klo 1800-2000

Muuta kivaa melontaa soolo kanooteilla:
Varausta tehdessäsi kirjoita "lisätiedot"-laatikkoon valitsemasi kohde/melontatuote! :
- Hotelli Nuuksio, Siikajärvellä melontaa, kesto 2h
- Kotirannassasi tai mökilläsi, lajiin tutustumista, kesto 2h-3h. 
Ota ensin yhteyttä Eppu / Punakettu niin tarkistetaan paikan saavutettavuus ja soveltuvuus.
- Ulkoilukeskus Oittaa, Lähtö ja paluu hiekkarannan kupeesta. 
Erikseen sovittava, kesto 2h.
- Nuuksio Kattilajärvi - Vääräjärvi - (Urja). 
Erikseen sovittava, kesto 2-3h. Sisältää kantamis-osuuksia.
- Nuuksio Saarijärvi - Sarkkinen - Suolikas. Erikseen sovittava, kesto 2-3h. 
Sisältää kantamis-osuuksia.
- Nuuksio Pitkäjärvi tai Pitkäjärvi Träskändan ja Hämeenkylän välissä, kesto 2-3h. 
Lähtö ja paluupaikka sovitaan tapauskohtaisesti aina erikseen.
- Espoon Suvisaaristoon Bredvikenin kautta. Erikseen sovittava, kesto 2-3h. 
Aiempi melontakokemus on hyvästä.
- Rajakokemus Vantaalla, melontaa Keravanjoenhaarasta Ruutinkosken suvannolle, kesto 3-4h. Erikseen sovittava.
- Aatelisesti Kuninkaan Kartanolta, melontaa Viilatehtaalta Silvolan tekojärven suuntaan, kesto 2-4h. Erikseen sovittava.
- Melontaretki merelliseen maisemaan Kopparnäsiin. Puolipäiväretki.
- Melontaretki Repoveden kansallispuistoon. Päiväretki. 
Lue näistä lisää: https://www.punakettu.com/fi_FI/melonta/kolibri-melonta

UUTUUS VAILLA VERTAISTAAN :
Tehdään ikimuistoinen hetki ydinystävillesi ottamalla mukaan muusikko Sanni Orasmaa!
Yhdistetään ääni/laulu vesielementtiin kolibrikanooteilla "Humming Birds and Whispering Trees" , lue lisää ja kysy rohkeasti miten edetään!
Katso lyhyt video tästä uutuus yhdistelmästä!https://player.vimeo.com/video/285995806

Rohkeasti mukaan!
terkuin Eppu





22.3.2020

Kauhalan ulkoilualue part II

Kauhalan ulkoilualue, oiva paikka puolipäivä retkelle!

Kauhala tarjoaa hienot kalliomaisemat ja puron solinaa sopivasti.

Päätettiin hakeutua rauhallisemmalle alueelle koiraa ulkoiluttamaan aurinkoisen sunnuntain merkeissä. Kohteessa olimme käyneet viimeksi lokakuussa 2016 joten oli hyvä aika pistäytyä Kauhalassa uudelleen. 

Kohteeseen? 
Edellisen käynnin toteutimme Laitamaan suunnasta pohjoisen kautta Vanhan Turuntien / Kolmperän kautta kun siellä oli kunnollinen parkkialue ja infotaulu. Käyntimme (2016) jälkeen kuulimme että ko. parkki ei olisi enää käytettävissä, jopa niin että ajotie parkkipaikalle olisi kaivettu poikki. Taustalla lienee olleet maankäyttö/omistajuus seikat. Tämän päivän tilannetta en osaa sanoa, pitää jokin päivä ajella katsomaan.

No tämä mielessä etsimään uutta sisäänpääsyä. Muistin tarinoiden kertoneen eteläpuolisesta reitistä mutta en siitä sen tarkempaa tiennyt. Siis selvittämään atk:lta.... eipä ollutkaan helppoa. 

Kirkkonummen kunnan omilta sivuilta ei löytynyt muuta kuin linkkinä viittaus Helsingin kaupungin sivuille. Linkin takaa Helsingin sivuilta ei löydy mainintaa Kauhalan ulkoilualueesta saati miten sinne pääsee. Erikoista siksikin, että Kauhala kuuluu alueena samaan ryhmään kuin Pirttimäki, Vaakkoi, Luukki yms. ulkoilualueet eli Helsingin hallintaan. Tosin pari netistä löydettyä artikkelia 2016 ja 2017 vuosilta herättivät mielenkiinnon. Helsinki on ollut luopumassa/ myymässä alueitaan tietyin pohdinnoin. Tästä linkistä voi lukea tarkemmin asiasta.  Ei voinut välttyä ajatukselta, että Kauhalan ulkoilualuetta ei edes haluta löydettävän.  (tässä linkistä yle n uutisiin 2016)

Yksittäisiä retkikertomuksia kohteesta löytyy jonkin verran kun asettaa hakusanoja oikein ja jaksaa etsiä. Eipä niistä avuksi parkkiasiaan ollut. Kartasta katsomalla toki selvisi mahdolliset "tienpäät" missä tuo parkki voisi sijaita. Liian epämäääräistä lähteä niistä arpomaan. No tässä kohtaa apua lopulta löytyi ystävältä jonka tiesin vierailevan alueella useammin. Aamulla ripeää mesettelyä ja suunta tarkentui hyvinkin. Siis matkaan. 

Espoosta paikka on nopeasti saavutettavissa Kehä III suunnasta mutta oma auto on tarpeen polkuverkoston lähelle pääsemiseen. Lapinkyläntiellä liikennöi varmasti jokin linja mutta poikkeaako esim. syvemmälle Kauhalaan niin en ottanut selvää. Joka tapauksessa lisäkävely linjalta voipi hyydyttää  perheen pienimmät eikä teiden varsilla ole kevyen liikenteen väyliä tässä kohtaa.

Parkkipaikka on suurin piirtein Forsgårdintie 30 kohdalla heti tien vasemmalla puolen tullessa. Ei voi mitenkään ohittaa huomaamatta. Parkkiin mahtuu parisen kymmentä autoa mutta tie perille saattaa olla kelirikkoaikana haastava jo tilalta lähtevän joen ylittävän alamäen osalta. Malttia menoon.

Kierrettiin reilu 7km lenkki vastapäivään. Keli oli kuin maaliskuussa parhaimmillaan pitää ollakin. Kirkas kuulas pikku pakkanen ja maa valkoisena. Tullut pieni lumipeite teki kulkemisen paikoitellen todella liukkaaksi joten askellukseen piti kiinnittää riittävästi huomiota. On todettava myös ettei alue kaikilta osin sovi huonojalkaisille, eritoten kalliomurroslaaksossa viettopinnat ovat paikoin haastavia jopa normi kulkijalle. Lisäksi parin vuoden takaiseen retkeen verrattuna näyttä puukaatoja olevan enemmän. "vanhankin" oli todettava että gasellimainen ketteryys ei ole enää entisensä ja suosiolla koittaa taivuttaa itsensä runkojen ali =D . Kuva reitistämme on tuolla kuvasarjassa. 

Toki jos tyytyy lenkittämään metsäautotien ja avokallioalueen menemättä Kauhalanjoen laaksoon niin normisti pystyy kyllä kulkemaan. Tämäkin on hyvä tiedostaa. Silloin jää tosin kyllä Kauhalan upeimmat pystyjyrkänteet kokematta samoin kuin Kakarlammelta Dammeniin virtaava vesistöosuus.

Emme juurikaan tavanneet ketään ennen kuin saavuimme Kakarlammen lähistölle. Taukopaikka on kaiketi oikea sana tuolle pienelle kalliolipalle sillä parkkipaikkaa lukuunottamatta alueella ei ole mitään muita palveluja (puucee tai tulipaikkaa) joten omat eväät periaate toimii loistavasti ja termariin ne kuumat asiat mukaan!
Kakarlammelle saapui isompi perhe/kaveriporukka samaan aikaan sekä pari muuta pariskuntaa koirineen. (Jotka olivat tulleet meitä vastaan hetki aikaisemmin avokallioalueella koirat vapaana. Mikä ihme siinä on ettei lakia haluta edelleenkään noudattaa koirien kiinnipitämisestä?) Päätimme siirtää taukoilun jokilaaksoon johonkin sopivaan aurinkoiseen kallion koloon. Sellainen löytyikin mukavasti joenmutkan lähettyviltä korkealta kalliopäältä. 
Tauon jälkeen alkoi ulkoilijoita näkymään ja kuulumaan enemmän. Olihan kello siirtynyt jo iltapäivän puolelle, päivä lämmennyt ja kiipeilykallion läheisyys varmasti vaikuttivat asiaan. Olimme saapuneet retken loppukilometrille mistä taiteilimme jäänpeittämien kapeikkojen kautta autolle ja matka kohti kotia alkoi. 

Hyvä retki ja kohde, käykääpä itse katsomassa.










7.10.2019

Onkimaanjärvi, yllätys löytäjälleen

Onkimaanjärvi, mielenkiintoinen kohde

Tämäkin kohde on Uudenmaanvirkistysalueyhdistyksen (UUVI) listalta. Paikka jonne mennäkseen pitää tehdä päätös että mennään. Tällä kertaa meloen, kiitos siitä Pyykön Jannelle joka pyyteli retkiseuraa viikonlopun päälle. 

Kohde on helpohko löytää Vanhan Porintien kupeesta. Ajoaika Espoosta on n.45min, Karkkilan jälkeen Vuotinaisen tienristeyksestä lyhyt siirtymä paikalle. 

Mitä sieltä sitten löytää? Uuvin kohdetaulu on pienen max neljän auton parkkilevennyksen sivussa. Jyrkähkö rinne alas rantaan missä on polttopuuvaja sekä nuotiokehä. Puucee jää rinteen yläosaan parkkilevennyksen viereen. Siinäpä se sitten onkin. Kivikkoranta ei juuri perheen uimatouhuun houkuta. Tuohon tarkoitukseen sopiin 200m aikaisemmin oleva kyläkunnan venevalkama missä on kova hiekkapohjainen alue. Paikalla ei näyttäisi olevan myöskään muuta polkuverkostoa (lyhyehkö metsälenkki tien toisella puolen) eli tuollaiseksi mennään makkaranpaistoon paikaksi sopii mutta ei metsäpalovaroituksen aikana.

Melonnallisesti järven kivikkoisuus oli melkoinen yllätys. Osumaa tuli runsaasti. Kiviä oli lähes mahdoton havaita tummasta vedestä. Varmasti tuli kolahduksia enemmän kuin mitä kahteen vuoteen yhteensä. Toinen tiedostettava seikka on että kajakisteille rantautumis tai lähtöpaikkoja on todella vähän. Nyt mentiin avokanooteilla mikä mahdollisti hieman paremmin rantojen tarkastelun. Rannat ovat kauttaaltaan vaihtelavan syvyisiä kivisiä ja myös teräväkulmaisia. Käytön jälkiä syntyy takuuvarmasti. Kivikkoisuudesta johtuen melonta ei päässyt muodostumaan rennoksi läpiköinniksi koska oli tarkkailtava jatkuvasti mitä eteen tulee. Tämä hillitsi myös melontanopeutta kun muutamaan otteeseen onnistuu kolauttamaan menopelinsä oikein kunnolla.

Järveä kierrettiin vastapäivään rantoja myöden kaikki saaret kiertäen. Matkaa kertyi siten noin 20km. Pohjoispäästä löytyi laavu. Laavu on aivan Hämeen Ilvesreitin varressa. Laavun vieressä on myös puusee. Laavulta hieman länteen alkaa Liesjärven kansallispuiston reunamaita. 

Noin puolet rantaviivasta on mökitettyä ja puolet sitten antaa vaikutelman "erämaamaisuudesta". Näin syksyn värejä vastaan paikka oli tumman veden kanssa hauska melottava. Tosin jäänee tähän kertaan ellei sitten tule jostakin kutsua mökkeilemään. Silti tässä kohteessa kannattaa käydä ainakin kerran. =D 

Lue kohteesta lisää Uuvin sivulta: https://uuvi.fi/fi/kohde/onkimaanjarvi/

Onkimaanjärvellä, minä edellä Pekka perässä. Kuvan otti Janne Pyykkö

Onkimaanjärvi melottu reitti n.20km



Onkimaanjärvi on vähän kaukana kaikesta

Onkimaanjärvi infotaulu

Näkymä infotaululta tulipaikalle rantaan

Tulipaikalta näkymä pohjoiseen


Onkimaanjärven laavu pohjoisrannalla





Porkkalanniemi, merellinen helmi

Retki Porkkalanniemeen

Porkkalan portti, Pampskata ja Telegrafberget, suosittelen.

Vuosi sitten (24.10.2018) vietettiin Porkkalan portin avajaisia. Uudenmaan virkistysalueyhdistys (UUVI) ja Metsähallitus kutsuivat katsomaan uusimpia aikaansaannoksia alueen palvelurakenteissa. Oli aika siis käydä paikan päällä uudestaan katsomassa miltä siellä nyt näyttää.

Porkkalanniemi ja Pampskatan on hieno paikka minne on mieli tehnyt mennä useammin mutta vajaan tunnin ajomatkan päähän meneminen ja siellä ympäri kääntyminen vain sen takia ettei tien varressa ole ollut yhtään auton mentävää parkkikoloa jäljellä, No nyt, tämä ongelma on poistettu. Porkkalan portilla on iso hieno parkkialue, lisäksi edellisen tieristeyksen kupeessa toinen uusi parkkikenttä mikä jää sopivasti uuden telegrafbergetin lenkin puoliväliin. Ja onhan tietysti pohjoisen puolella se vanha parkkialuekin. 

Siistissä kunnossa on paikat, ei ollut roskia eikä juurikaan näkynyt uusia kivikehätulipaikkoja. Reitti Pampskatalle punaiset lätkät että Telegrafbergetin keltaiset lätkät näkyvät hyvin. Tulipaikoilla oli väkeä viihdyttämässä itseään. Muutama teltta oli ja viikonloppua vasten näytti ainakin yksi partioryhmä saapuvan alueelle. 

Suurempaa lintumuuttoa ei ollut havaittavissa mutta varmasti kärjen kallioille vielä bongareita kerääntyy. Pitänee mennä itsekin vielä uudestaan. Toisaalta mietin jo miten paikan fiksusti voisi tavoittaa meloen. Ensimmäinen ajatus on lähteä Cafe Porkkalan kohdalta ja meloa kärjen ympäri Pampskatalle yöksi ja seuraavana päivänä sitten takaisin. Tämä jää hautumaan ensi kevääseen =) 

Porkkalanniemen alueesta on kirjoitettu paljon joten en niitä lähde ihmeemmin referoimaan. Sen sijaan laitan tähän kiinnostuneille pari linkkiä omatoimiseen tutustumiseen:

Uudenmaanvirkistysalueyhdistys: https://uuvi.fi/fi/kohde/porkkalanniemi/

Porkkalan portti

Porkkalan portti karttakuvaus









1.10.2019

Sieniretki Nuuksiossa

Sieniretki sopii koko perheen ulkoilumuodoksi

Leppoisa syyskeli ja perinteinen aarteen etsintä ruokasienien haun muodossa on loistava ulkoilumuoto kaikille. Vaikka ei sieniä keräisikään. Joskus voi tietoisesti mennä vain tutkimaan sieniä ja opettelemaan lajien tunnistusta ihan omaksi iloksi. 

Sieniretki ohjelmapalveluna onkin hyvä tilatessa osata määrittää palvelun tuottajalle mikäli tämä ei sitä erikseen kysy. 

Sieniretki mode A missä lähdetään oletuksesta että halutaan keskittyä vain löytämään/ keräämään ruoka- tai värjäyssieniä. Tällöin opastuksen lähtökohdaksi otetaan se että osallistujat tunnistavat jo hyvin sieniä eivätkä siten tarvitse ohjausta perusteisiin. Poiminta ja liikkuminen tehdään hyvin kontrolloidusti linjoittain hakien. Saattaa tulla myös reippaampia siirtymiä toisille poimintamaille mikäli nähdään että haluttu alue on tyhjä.

Sieniretki mode B on tyypillisin aktiviteettien retkimalli. Tässä lähdetään enemmän tutustumaan sieniin, niiden elinympäristöihin, lajin tunnistamisen niksit ja tavat, jne. Tämä retki on perinteisempi mikä sopii laajalle osallistujakunnalle sienitietouden laajemmassa omaksumisessa. Toki vastaan tulevat ruokasienet poimitaan talteen halukkaille mutta poiminta ei ole pääasia. 

Nuuksio alueena tarjoaa monia eri biotooppeja erilaisten sienien kasvualustoiksi. Suuren kävijäjoukon takia monet ns. helpot perusalueet vaikuttavat tyhjiltä jo pelkästään sen takia että pääpolkujen reunustat kalutaan nopeasti olemattomiin n.20m leveydeltä polun molemmin puolin. Tähän on pari syytä, ensinnä halutaan nopeita tuloksia ja toiseksi maastoon syvemmälle meneminen koetaan haastavaksi eksymisen pelossa. Siksi omatoimiretki kannattaakin aina suunnata pois käytön keskittymiltä jos oikeasti sieniä haluaa löytää.

Tässä pientä kuvakokoelmaa sieniretkeltämme osasta sienistämme mitä lauantaina löysimme Nuuksion kansallispuiston länsiosalta. Kehnäsienet ovat käytännössä ehtoon puolella mutta muita ruokasieniä löytyi kiitettävästi ilman suurempaa jumppaa. (herkkutatteja, lampaankääpää, limanuljaskaa, suppilovahveroita, keltavahveroita, mustavahakkaita ja tietenkin valikoima erilaisia rouskuja että haperoita).

Sieniretken satoa:

Vanha lehmäntatti

Pulkkosieni, ei syötäväksi

Kangasrousku

Limanuljaska

Suppilovahvero

Hapero laji, mahdollisesti tulipunahapero

Haisu- tai löyhkäseitikki,

Kangashapero

Kehnäsieni

Mustavahakas

keltavahvero

Saalista

Lisää saalista