Hymyilevä Punakettu luonto-ohjelmat ja Hotelli Siikaranta toivottavat sinut tervetulleeksi Nuuksion kansallispuistoon melomaan!

Avokanooteilla melontaa Siikajärvellä! 

Aiempaa melontakokemusta et tarvitse! Rannalla ennen melontaa käymme läpi turvallisuusohjeet sekä tekniikan perusteet. Kanootissa on aina kaksi melojaa. Melonta toteutetaan Siikajärvellä mikä on perinteistä kesämökkiympäristöä. Järvellä ei ole isoja aaltoja, virtaavaa vettä ja tuuletkin ovat useimmiten vuodesta suosiollisia rentouttavaan melontaan. Kahvi ja makea kahvileipä odottaa melojia hotellilla melonnan jälkeen. Kesto yhteensä 2 tuntia.

Tämä melontaan tutustuminen antaa hyvän lähtökohdan melontaharrastuksen aloittamiselle ja vaikkapa ilmoittautumiselle melonnan peruskurssille mikä puolestaan antaa valmiudet ja tähtää Melonta- ja Soutuliiton avokanootti epp 2 taitokokeen suorittamiseen (euro paddle pass 2 / avokanootti).

Tule melomaan ja nauttimaan kaverisi kanssa, varaa paikkanne avokanoottiin heti!

Missä?
Hotelli Siikaranta, Naruportintie 68 02880 Espoo. (navigaattoriin paikkakunnaksi Kirkkonummi). Nuuksion kansallispuisto, eteläosa. Vain 35min Helsingistä ja 15-20min. Haltia Luontokeskuksesta.

Karttalinkki: Klikkaa tätä

Keskiviikko melontojen ajankohdat:

Keskiviikkoisin aikavälillä 10.6.-26.8.2015 (ei viikolla 26) klo 17:00-19:00

Ilmoittautuminen? Tästä klikkaamalla pääset ilmoittautumaan ja valitsemaan päiväsi

Tarvitsemme nimesi sekä matkapuhelinnumerosi melonnan mahdollisen peruuntumisen takia. (sääolosuhteet tai ei riittävästi osallistujia). Lisätietoja voi kysyä saman linkin kautta.

Ilmoittautumisaika? 
Viimeistään edeltävänä tiistaina klo 1600 mennessä kirjautumalla annetun linkin kautta.
Ryhmän koko 1-16 henkilöä, kokoontuminen hotellin aulassa.

Kesto?
2 tuntia (n.1,5h melonta, 0,5h kahvi/tee ja pulla hotellilla)
Mukaan?
Normaali uimataito. Sään ja kelin mukainen rento pukeutuminen. Jalkineiksi sandaalit tai vastaavat kevyet kengät. Paljain jaloin saa myös olla. Juomavesi.

Vakuutus? 

Tarkista vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesi kattavuus melonnan osalta.

Hinta? 40e / henkilö
Maksutapa? Hotelli Siikarannan vastaanottoon.(käteinen, normaalit maksu ja luottokortit).
Sisältää?
Tarvittavat melontavarusteet (kanootti, mela, liivit, vesitiivis melontapussi per kanootti). Avokanoottimelontaoppaan palvelut sekä kahvin/teen että kahvileivän hotellilla.

Huom?
Lapsi / nuori voi osallistua vanhempansa kanssa. Suosittelemme nuorelle vähintään 8 vuoden ikää melontaan osallistuessaan.

Säätkin saattavat houkutella!

Elämyksen ja kokemuksen kautta harrasteeksi

Melonta on hauskaa.

Turvallisuus ja luottamus edellä kohti melonnan iloja.

Laulujoutsen, Suomen kansallislintu

Laulujoutsen, aina se pysäyttää!

Laulujoutsenet Suomenojan Finnoon altaalla

Uskolliset toisillensa, pysyvästi.

Niin, harmaasorsaahan etsimään läksin kun olivat Tiiraan sellaisen kirjanneet eiliseltä. Oli lähdettävä katsomaan kun eilen en sitä sieltä löytänyt, en myöskään tänään. 

Monesti jotain kun etsit löytämättä niin sen korvaa monet muut. Niin kävi myös tänään aamupäivällä. Aamuinen harmaus vaihtui auringonpaisteeksi. Eilisestä siis selkeä säämuutos.

Kauden uudet omaan seurantaan

Nuottalahden suunnalta merelle taivas oli täytenään isoja parvia. Altaalla oli kuitenkin hiljaista. Hetken ihmettelyn jälkeen etelätornin ylitti komeasti merihanhien airue. Kelpaa niitä katsella. Finnoonpuron sinisorsat ovat selkeästi pariutuneet ja marssijärjestys löytynyt. Käpytikkojen "juhlat" jatkuivat lähellä tienvartta. Parkkipaikalle palaillessa huuteli yksinäinen pikkutikka kuivettuneen rungon latvassa p-paikan vieressä. Ponnahti siitä toiselle puolelle pusikkoon ihmeteltäväksi. 

Joutsenien eroista vähäsen

Jos on päässyt unohtumaan miten helposti erotat laulujoutsen kyhmyjoutsenesta niin tässä muutama vinkki: Laulujousenella kaunis kyhmytön nokka ja nokan tyvi keltainen. Pitkä suora kaula erona kyhmyjoutsenen paksuun ja mutkaiseen kaulaan. Sivuprofiilissa laulujoutsenen pyrstö suuntautuu veden pintaa päin kun kyhmyllä on "vinopystyperä". Tähän kohtaan pikkujoutsenen pyrstö on vaakatasossa ja sehän on myös lyhytkaulainen, nokkakin suurelta osin musta. Jos tähän lisää vielä sen että kyhmyjoutsenella on se tapa "purjehtia" siivet auki vedessä niin näillä pärjäät mainiosti.

Suomenoja, monessa taistossa mukana

Suomenoja

Yllätysmatkailua Espoossa, niin sitä varmaan voisi kuvailla kun Suomenojalla ja Finnoon suunnalla käy. Joka kerta alue näyttää siltä kuin saapuisi uuteen ennen käymättömään paikkaan. Länsiväylän rampit, Plantagenin risteysjärjestelyt, Hyljeluodontie muutokset, jne listaa voisi jatkaa loputtomiin. Suomenoja että Finnoon alue on nykyisellään joka päiväistä kauraa uutisoinnissa. Milloin satama-asioissa tai länsimetrona tai rakennushankkeina voimalaitoksen ympäristössä tai siltoina kohti Isoa Omenaa. Silta oletettavasti vihitään käyttöön ensi syksynä.  En muista milloin Espoossa olisi näin vahvasti ja pitkään keskustelua  herättänyt kaupungin osa. On vähän sellainen tunne että ei kannattane muualla tunnustautua espoolaiseksi, Sen verran nämä sotkut kyllä hävettävät.

Linturetki?

Oli, jonkinlainen, ajoitus oli pielessä lintujen suhteen. Paikalta oli juuri kadonnut isolepinkäinen sekä pyrstötiaisten parvi =( no näitä etsiessä sain kuitenkin hauskuutusta neljän käpytikan rehvakkaasta ja äänekkäästä meiningistä sekä aina niin pirteänä hääräävästä puukiipijästä.

Finnoon pääallas on lähes tulkoon sula jos myöskin tyhjä. Yksi ainoa sinisorsa naaras uiskenteli. Oli todennäköisesti niin stressaantunut että lepäili siellä omiaan sillä viereisessä Finnoonpurossa oli toistasataa sorsaa. Jos haluaa seurata äijien uhoa ja painia omaa paremmuuttaan todistellen niin puron reuna on siihen oikea paikka. Niin totista touhua että jo vähän huvittaakin. Harva muuten tiedostaa että tuokin puro saa alkunsa Espoon keskuspuiston pohjoispuolelta Tuomarilan ja Sunan kupeesta.

Retkeily vai ulkoilu?

Kevät tulee, mieli ryömii ulos kolostaan pimeyden jälkeen?

Tätä pohdiskelin kun itsekseni ja yksin seisoskelin Träskändän kaatuneiden puiden seassa. Jotenkin tämän täytyy liittyä kohdallani valon määrän lisääntymiseen, paljaan maan tuomiin tuoksuihin ja äänimaailman runsastumiseen. Ei tätä muuten kykene selittämään miksi tuntuu ihan luonnolliselta kulkea niskakenossa latvustoja tähyten räntäsateessa jääpaanteisilla poluilla liukastellen. Yhtä hyvin voi itseltään kysellä miksi on niin mielekästä vierailla keväisin kirkkomailla tai peltojen reunamailla niinkin useasti kuitenkaan hautakiviin tai tuleviin viljelmiin keskittymättä?

Siitäpä tuo otsikkokin haasteeksi kumpusi. Ei sillä ole väliä eivätkä nuo pois sulje toisiaan. Pääasia lienee se että motivaatio kumpaan vain tapahtuu itsestään ilman ulkoistettua pakotetta, joku voisi sanoa tämän viisaammin viitaten vaikka "zeniläisyyteen" 

Träskändan kartanopuisto

Aamun vaihtelevassa kelissä ajattelin kokeilla onneani joen varressa jospa saukko olisi ongella tai lehtopöllö antaisi viitteitä reviirillä olostaan. No eipä nuo olleet juttu tuulella. Talvella penkassa oli saukon kulkujälkiä. Lehtopöllöt olen nähnyt tuolla muistaakseni parisen vuotta sitten. Itseasiassa joen vartta kulkeva polku on keväällä lehvästön tultua mainio paikka eri kerttujen kuunteluun.

Glimsinjoki

On muuten vesi taas korkealla joessa. Näkyyhän tuo Kirkkojärvikin olevan jälleen melottavassa kunnossa. Uimahallin kohdilla uoma leviää taas kerran kohti rakennuksia. Tälläkin on useampia vaikutuksia, ei pelkästään se että suojautuvat vallein vesivaurioilta. Tällaiset vesimassat kuljettavat ja imuroivat jälleen kerran kaiken roskan mukaansa ja kasaavat ne sitten sopiviin vastapenkkoihin. On taas aihetta roskamelonnalle keväällä. 

Linturetki sittenkin

Parin tunnin jälkeen kuuluikin sitten kaunis vahva huilumainen vihellys, kävi tuuri ja eikun ääntä etsimään. se kolmas toivekortti näytti sitten toteutuvan. Hetken etsiskelyn jälkeen tuo pähkinänakkeli sitten löytyi kiikareihin. Kävi tuuri tulivat kaksin kappalein syömään. 

Loistava aamupäivä.

Pähkinänakkeli Träskändan puupuistossa