Laulujoutsen, aina se pysäyttää!
 |
| Laulujoutsenet Suomenojan Finnoon altaalla |
Uskolliset toisillensa, pysyvästi.
Niin, harmaasorsaahan etsimään läksin kun olivat Tiiraan sellaisen kirjanneet eiliseltä. Oli lähdettävä katsomaan kun eilen en sitä sieltä löytänyt, en myöskään tänään.
Monesti jotain kun etsit löytämättä niin sen korvaa monet muut. Niin kävi myös tänään aamupäivällä. Aamuinen harmaus vaihtui auringonpaisteeksi. Eilisestä siis selkeä säämuutos.
Kauden uudet omaan seurantaan
Nuottalahden suunnalta merelle taivas oli täytenään isoja parvia. Altaalla oli kuitenkin hiljaista. Hetken ihmettelyn jälkeen etelätornin ylitti komeasti merihanhien airue. Kelpaa niitä katsella. Finnoonpuron sinisorsat ovat selkeästi pariutuneet ja marssijärjestys löytynyt. Käpytikkojen "juhlat" jatkuivat lähellä tienvartta. Parkkipaikalle palaillessa huuteli yksinäinen pikkutikka kuivettuneen rungon latvassa p-paikan vieressä. Ponnahti siitä toiselle puolelle pusikkoon ihmeteltäväksi.
Joutsenien eroista vähäsen
Jos on päässyt unohtumaan miten helposti erotat laulujoutsen kyhmyjoutsenesta niin tässä muutama vinkki: Laulujousenella kaunis kyhmytön nokka ja nokan tyvi keltainen. Pitkä suora kaula erona kyhmyjoutsenen paksuun ja mutkaiseen kaulaan. Sivuprofiilissa laulujoutsenen pyrstö suuntautuu veden pintaa päin kun kyhmyllä on "vinopystyperä". Tähän kohtaan pikkujoutsenen pyrstö on vaakatasossa ja sehän on myös lyhytkaulainen, nokkakin suurelta osin musta. Jos tähän lisää vielä sen että kyhmyjoutsenella on se tapa "purjehtia" siivet auki vedessä niin näillä pärjäät mainiosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti