Retkeily vai ulkoilu?

Kevät tulee, mieli ryömii ulos kolostaan pimeyden jälkeen?

Tätä pohdiskelin kun itsekseni ja yksin seisoskelin Träskändän kaatuneiden puiden seassa. Jotenkin tämän täytyy liittyä kohdallani valon määrän lisääntymiseen, paljaan maan tuomiin tuoksuihin ja äänimaailman runsastumiseen. Ei tätä muuten kykene selittämään miksi tuntuu ihan luonnolliselta kulkea niskakenossa latvustoja tähyten räntäsateessa jääpaanteisilla poluilla liukastellen. Yhtä hyvin voi itseltään kysellä miksi on niin mielekästä vierailla keväisin kirkkomailla tai peltojen reunamailla niinkin useasti kuitenkaan hautakiviin tai tuleviin viljelmiin keskittymättä?

Siitäpä tuo otsikkokin haasteeksi kumpusi. Ei sillä ole väliä eivätkä nuo pois sulje toisiaan. Pääasia lienee se että motivaatio kumpaan vain tapahtuu itsestään ilman ulkoistettua pakotetta, joku voisi sanoa tämän viisaammin viitaten vaikka "zeniläisyyteen" 

Träskändan kartanopuisto

Aamun vaihtelevassa kelissä ajattelin kokeilla onneani joen varressa jospa saukko olisi ongella tai lehtopöllö antaisi viitteitä reviirillä olostaan. No eipä nuo olleet juttu tuulella. Talvella penkassa oli saukon kulkujälkiä. Lehtopöllöt olen nähnyt tuolla muistaakseni parisen vuotta sitten. Itseasiassa joen vartta kulkeva polku on keväällä lehvästön tultua mainio paikka eri kerttujen kuunteluun.

Glimsinjoki

On muuten vesi taas korkealla joessa. Näkyyhän tuo Kirkkojärvikin olevan jälleen melottavassa kunnossa. Uimahallin kohdilla uoma leviää taas kerran kohti rakennuksia. Tälläkin on useampia vaikutuksia, ei pelkästään se että suojautuvat vallein vesivaurioilta. Tällaiset vesimassat kuljettavat ja imuroivat jälleen kerran kaiken roskan mukaansa ja kasaavat ne sitten sopiviin vastapenkkoihin. On taas aihetta roskamelonnalle keväällä. 

Linturetki sittenkin

Parin tunnin jälkeen kuuluikin sitten kaunis vahva huilumainen vihellys, kävi tuuri ja eikun ääntä etsimään. se kolmas toivekortti näytti sitten toteutuvan. Hetken etsiskelyn jälkeen tuo pähkinänakkeli sitten löytyi kiikareihin. Kävi tuuri tulivat kaksin kappalein syömään. 

Loistava aamupäivä.

Pähkinänakkeli Träskändan puupuistossa

Luontoa ja retkeilyä helmikuussa

Luontoretki, etuoikeus vai pakkopullaa?

Tuota voisi kysyä moneltakin niin myös itseltänikin. Kun ammatikseen tekee luonto-opastuksia niin onko oikeutettua linnoittautua kotiin laiskanlinnaan sähköisten laitteiden houkutuksiin vai tulisiko aktiivisesti porhaltaa uusiin luontokohteisiin lähes addiktoituneena pakkomielteestä löytää uusia kokemuksia ja jos näin ei tee niin pitääkö siitä tuntea huonoa omaatuntoa? 

No, hieman kärjistettyjä ajatuksia, tosin näihin asioihin törmää varsin useasti. Ne ilmenevät keskusteluissa viittauksina "pitäisi" "ehtiä" "jaksaisi" " aina tulee jotain" jne. Faktaa lienee se että totuus ja oikea tie kulkee siellä jossakin keskikievarissa heittelehtien sääolojen että mahdollisuuksien jatkuvassa sekamelskassa millä ei ole mitään logiikkaa. Toinen fakta lienee se että useimmiten onnistuneen ulkoilun perään tulee omituinen hyvän olon tunne vaikka kuinka sitä välttelisi.

Tässä muutamia varsin lähelle toisiaan sattuneita osin onnekkaitakin tapahtumia helmikuussa joiden puolestaan toivoisin rohkaisemaan mainittujen tilaisuuksien hyväksi käyttämistä. Sisätiloista näitä ei saa.

Paisto aurinko Siikajärvelle!

Kettukin huuteli kiimassa

Jänis on tuttu

Itä-rajalla riitti lunta

Lumikenkäilyä

Ilves liikkeellä

Kanahaukka Espoossa

Huuhkaja Elfvikissä

Tuulista ulkoilua

Eilisiä kokemuksia.

Lunta on Nuuksiossa nyt sen verran että kehtaa jo lumikengilläkin kulkea. (Ainakin hetken ennen kuin nuo föhn-tuulien kuumat "aallot" saapuvat). Lumen paksuus tiheämmässä korvessa on 10cm kova korppua. Aukeilta löytyy 20cm ja näiden välisistä painanteista 30-40cm upottavaa höttöä.

Oksia ja risuja tuuli on ripotellut runsaasti ympäriinsä, siitä huolimatta uusia puukaatoja ei silmiin sattunut tuolla eteläisellä osalla Siikaranta-Kaislampi akselilla. Merkittävää on kuitenkin se että vesi virtaa hangen alla täysin esteettä ja leveiltä alueilta. Jäätä/routaa ei taida olla alueella ollenkaan. Tämä on hyvä muistaa jos retken suuntaa Soidinsuolle siinä missä aikoo oikoa reittiä vesistöjen yli.         Jääkansien paksuus vaihtelee todella paljon jopa samalla lammella.

Iltaa vasten kipaistiin vielä Lapinlahdelle auringonlaskun myötä jospa kävisi tuuri ja löydettäisiin alueella oleva hiiripöllö. Ja sieltähän se löytyi. Komea oli.

Ulkoilu kannattaa aina.

Pala Porkkalaa tammikuussa

Porkkala on jälleen otsikoissa. Hyvä niin. Kyllä tämä alue kokonaisuudessaan vie aatokset helposti luontoon ja sen arvokkuuteen. Jopa tällaisena harmaana aamuna kuin tänään n.15m/s tuulennopeudessa juuri ennen sateiden alkua paikka puhuttelee kallioineen ja mäntyineen.
Alue oli yksi ensimmäisiä kansallispuistoja joita perustettiin 1938. Olisihan tuo jo aika saattaa kansallispuiston status tänne takaisin, oli se sitten mikä tahansa nyt esitetyistä neljästä eri kokoluokka vaihtoehdosta.
Voisi myös todeta että onneksi kohteeseen pääsyyn kuluu aikaa noin tunti mutkatietä pitkin Espoon keskustan kupeesta sillä se varmasti karsii turhan trafiikin pois alueelta.
Lähteelä kohteena on kuitenkin helppo lähestyttävä niin mantereen kuin meren puolelta.

Rantaviivalla tuiskussa tänään istuessa jokseenkin poltteli että olisipa ollut kanootti nyt mukana. No varmasti keväämällä tulee tuolla käytyä myös melomassa.

Tämän päivän kruunasi komea merikotka sekä matkalla kohteeseen läheltä nähty varpushaukka.

Lintutorni Porkkala

Lähteelä, käymisen arvoinen paikka

Saunarannasta, jo vähän kesää odottaen

Käppyrämäntyjä ja kallioista maastoa

Näkymä lintutornista

Melonnan peruskurssi

Avokanoottimelonnan peruskurssit tulossa kaudelle 2015

Tulevalla kaudella laajennamme melontatarjontaamme. Tässä on sinulle ja ystävällesi oiva tilaisuus yhteisen harrastuksen aloittamiseksi. Aiempaa melontakokemusta et tarvitse, uintitaito tulee omata. Melontakalusto varusteineen tulee meiltä. Aiottu kurssien pitopaikka tulee olemaan Nuuksion Siikajärvellä mikä antaa erinomaiset puitteet melonnan harjoitteluun.

Kurssin sisältö rakentuu puhtaasti Melonta- ja Soutuliiton suositukseen. Kurssin käyminen yhdistettynä harjoitteluun antaa pohjan suorittaa EPP 2 (euro paddle pass) taitokoe avokanootilla. Tutustu tarkemmin uuteen melonnan koulutusjärjestelmään liiton kotisivuilla.

Ryhmäkoon tulen pitämään pienehkönä, 8-12 henkilöä per kurssi. Toteutusajankohdista ilmoittelen tuonnempana mutta jos kiinnostuit jo niin laita postia tulemaan heti miten, näin voit samalla vaikuttaa myös kurssin pitoajankohtaan. Kysymyksiä ja ehdotuksia voi lähettää osoitteeseen punakettu@punakettu.com

Tässä vielä ote liiton sivulta ko. asiasta sekä linkki sisältöön:

Melonnan peruskurssit

Aloittelijalle tarkoitetun melontakurssin vähimmäissisällöksi on laadittu suositus: Melonnan peruskurssin sisältösuositus (PDF). Tavoitteena on, että jokainen liiton jäsenseuran "Melonnan peruskurssiksi" nimitetty kurssi takaisi samat, sisältösuosituksessa määritellyt perusvalmiudet. Tämä suositus koskee ensisijassa melontaseurojen järjestämiä kursseja. Muut tahot voivat sitä halutessaan noudattaa.
HUOM! Melonnan peruskurssin sisältösuositukseen on melontaseurojen koulutusvastaavien suosituksesta tehty muutos. Kajakin / kanootin kaataminen sekä pelastautuminen avustettuna takaisin kajakkiin / kanoottiin on otettu kiinteäksi osaksi melonnan peruskurssin sisältösuositusta. Vanhassa suosituksessa kaatuminen oli valinnainen osa.

- Melonnan peruskurssin kurssitodistus (PDF)
- Melonnan peruskurssin kurssitodistus (täydennettävä PDF),