Pentalan saari hiljenee

Pentalan lähdettä etsimässä

Pentalan saaristomuseo on hiljentynyt odottelemaan ensi vuoden uusia kokijoitaan. Matkallamme sisäjärvelle Tommi Heinosen kanssa kohtasimme mukavaa museon väkeä laittelemassa museota talviteloilleen. (Kohdattiin myös valkohäntäkauris ja pienen pieni rantakäärmeen poikanen)

Olin lupautunut kantoavuksi kumiveneen siirtoon sisäjärvelle kun aikomus oli mennä järven saareen etsimään kahta asiaa. Tarinoissa mainittua viiniklubin kallioon hakattua merkkiä sekä paljon puhuttua saaren lähdettä. Lähteestä on monta mainintaa mutta aikakirjat eivät kerro milloin ja missä lähde olisi ollut viimeksi käytettävissä. 

Ohessa kuvasarjaa tästä hauskasta retkestämme (meillä on aina hauskaa). 

Kumiveneen täyttöä, helppo oli siirtää lainakärryillä

Kaiverrukset: VDK viinilasin kuva, 1950-80, 1990, 2010, PAUA

Viiniklubin kaiverrukset löydettiin helposti

"Varpuilua" pilke silmäkulmassa.

50-60cm syvyydestä yllättäen "porakeppi" kastui kunnolla n.10cm matkalta

"Kadonneen lähteen metsästäjät" Tommi ja minä.

Saimme kutsun kahveelle saaristolaismuseolle jahka retkeltämme ehdittäisiin. Kyllähän me ehdimme ja ilohan se oli. Varsinkin kun oli mukavia kerrottavia sisäjärven saaren antimista.

Rosengård, hyvät kahvit tarjosivat, kiitos!

Pentalan saari

Pentalan saaren maisemia

Lupasin laittaa muutaman kuvan muualtakin kuin museon alueelta. Otokset eivät ole tältä vuodelta mutta eipä tuo mitään haittaa. Pentalan saaressa on suojeltuja alueita useampia ja joka paikkaan ei siis kannata lähteä vaan pysyttelee merkityllä polulla. Länsi- ja itäranta on yksityisaluetta eikä saareen ole avoimia rantautumispaikkoja kuin museon ranta ja Diksand minne ei saa rantautua moottoriveneellä. Pavenin ja ESF:n laiturit edellyttävät joko ravintolan asiakkuutta/ palvelujen käyttöä ja toinen purjehdusseuran lupia. Ängesviken fladasta minulla ei ollut julkaisu kelpoista kuvaa joten se pitää laittaa todo-listalle =D 

Diksand kukkii keväällä

Diksand on oiva paikka omalla melontaretkellä taukoiluun

Pentalasta löytyy halkaistuja
rakennuskiviksi tarkoitettuja lohkareita

Makea vetinen lähdepohjainen sisäjärvi,
niemen takana on pieni saari

Sisäjärvi toiseen suuntaan, järven koko on n.6 hehtaaria

Saaren monimuotoisuutta, kuusikoista männiköihin,
valo leikkii luonnossa

Linturetki opastuksen aiheena Pentalassa

Diksand näkymä itään päin.

Pentala saaristomuseo

Tunnelmia Pentalan saarelta tänään.

Pentalan saareen, 

Puuveneellä kulttuuri ja luontoretkeä opastamaan. Olisi ollut helppo samaistua aatoksen siivin sinne 20- 30-luvun Pentalan silloiseen henkeen. Tällä kertaa oli tärkeämpää keskittyä sukkuloimaan ruuhkassa vesillä ja saaressa.
Hieno keli oli houkutellut varsin runsaasti moottoriveneitä kisaamaan paikoista jonossa kapeilla väylillä sekä museo/saarivieraita. Jotenkin tuli sellainen tunne että aattelevatko tämän olevan kesän viimeinen ulkoilullinen keli syksyn edellä? Metkaa. No miten vain.

Pentalan saaren sisäjärvestä ja Diksandin hiekkarannasta en tällä kertaa ottanut kuvia kun väkeä oli niin runsaasti. Laitan sitten erikseen muutamia kuvia niistäkin kohteista, ovat sen väärtejä.

Pentala on hieno kohde aina niin vapaalla ollessa kuin työnmerkeissäkin.

Saaristomuseon edessä, uuden reittivenelaiturin kyljessä
on 12 aisapaikkaa pienveneille. Kävi tuuri kun sain paikan
kohtuullisella odottelulla.

Kalastajamökin seinustaa, vanhin saaristomuseon rakennuksista,
taustalla Suvisaariston Ramsön rantaviivaa.

Kalastajamökkiä sisältä. Aika hieno!

Kalastajamökin hirsikertaa ja puumerkki.
Aika-ajoitus sinne vuoteen 1790 (kaadettu).

Gurlin talo, saaristomuseo.
Korjattuna ja toimii nyt päänäyttelyn paikkana.
(Gurli oli Arvid Nyholmin vaimo)

Verkko/kalastaja-aitta. Hieno kuin mikä.
1812 rakennettu, osin paloi -80 luvulla. Korjattu.
Ruokokatto uusittu 2008 perinteitä kunnioittaen

Makea yksityiskohta ranta-aitan päädyssä.
Tykkäsin!

Entinen Gula stugan on nykyään punainen ja nimeltään Lillstugan,
vieressä liiteri. Toimii museokahvilana,
sama yrittäjä kuin pitää Pentalan esf:n Paven ravintolaa

Villa Rosengård II.
Alunperin rakennettu 1900-luvun alkupuolella
Helsingin herrasväen vuokrahuvilaksi.
Toimii nyt vierailijoille omatoimi- eväspaikkana

Villa Rosengård.
Elsa Nyholmin huvilasta on tehty museon toimisto,
kokoustla, myymälä ja infopiste