Luontoa ja retkeilyä helmikuussa

Luontoretki, etuoikeus vai pakkopullaa?

Tuota voisi kysyä moneltakin niin myös itseltänikin. Kun ammatikseen tekee luonto-opastuksia niin onko oikeutettua linnoittautua kotiin laiskanlinnaan sähköisten laitteiden houkutuksiin vai tulisiko aktiivisesti porhaltaa uusiin luontokohteisiin lähes addiktoituneena pakkomielteestä löytää uusia kokemuksia ja jos näin ei tee niin pitääkö siitä tuntea huonoa omaatuntoa? 

No, hieman kärjistettyjä ajatuksia, tosin näihin asioihin törmää varsin useasti. Ne ilmenevät keskusteluissa viittauksina "pitäisi" "ehtiä" "jaksaisi" " aina tulee jotain" jne. Faktaa lienee se että totuus ja oikea tie kulkee siellä jossakin keskikievarissa heittelehtien sääolojen että mahdollisuuksien jatkuvassa sekamelskassa millä ei ole mitään logiikkaa. Toinen fakta lienee se että useimmiten onnistuneen ulkoilun perään tulee omituinen hyvän olon tunne vaikka kuinka sitä välttelisi.

Tässä muutamia varsin lähelle toisiaan sattuneita osin onnekkaitakin tapahtumia helmikuussa joiden puolestaan toivoisin rohkaisemaan mainittujen tilaisuuksien hyväksi käyttämistä. Sisätiloista näitä ei saa.

Paisto aurinko Siikajärvelle!

Kettukin huuteli kiimassa

Jänis on tuttu

Itä-rajalla riitti lunta

Lumikenkäilyä

Ilves liikkeellä

Kanahaukka Espoossa

Huuhkaja Elfvikissä

Tuulista ulkoilua

Eilisiä kokemuksia.

Lunta on Nuuksiossa nyt sen verran että kehtaa jo lumikengilläkin kulkea. (Ainakin hetken ennen kuin nuo föhn-tuulien kuumat "aallot" saapuvat). Lumen paksuus tiheämmässä korvessa on 10cm kova korppua. Aukeilta löytyy 20cm ja näiden välisistä painanteista 30-40cm upottavaa höttöä.

Oksia ja risuja tuuli on ripotellut runsaasti ympäriinsä, siitä huolimatta uusia puukaatoja ei silmiin sattunut tuolla eteläisellä osalla Siikaranta-Kaislampi akselilla. Merkittävää on kuitenkin se että vesi virtaa hangen alla täysin esteettä ja leveiltä alueilta. Jäätä/routaa ei taida olla alueella ollenkaan. Tämä on hyvä muistaa jos retken suuntaa Soidinsuolle siinä missä aikoo oikoa reittiä vesistöjen yli.         Jääkansien paksuus vaihtelee todella paljon jopa samalla lammella.

Iltaa vasten kipaistiin vielä Lapinlahdelle auringonlaskun myötä jospa kävisi tuuri ja löydettäisiin alueella oleva hiiripöllö. Ja sieltähän se löytyi. Komea oli.

Ulkoilu kannattaa aina.