Vielä
peitti jäälautta osaa Laajalahdesta. Lajien kirjo on runsastunut viikon aikana
selvästi. Kappalemääräisesti vaikuttaisi edelleen hiljaisemmalta. Aiempina
vuosina tähän aikaan on totuttu vilkkaaseen liikehdintään matalikolla, isoihin
parviin kellumassa aallokossa sekä laajaan äänimaailmaan. Nämä spektaakkelit
antoivat vielä odotuttaa itseään. Lajimäärällisesti jäätiin edelleen viime
vuoden vastaavasta päivästä, tänään 36 lajia vastaan viime vuoden 46 lajia.
Laajalahden
tämän kevään havaintoihin kirjatut pussitiaiset eivät ilmestyneet Maarintornin
näkökentille. Kettu sen sijaan oli alkuilta saalistuksella mutaisena
lietteiköllä etsimässä "apetta". Noinkohan olisi Elfvikissä uusi kettupoikue nälkäisenä odottamassa?
Päivän lintuharrastajia liikutti suuremmin lähialueella havaittu
rusorintakerttu. Tämä oli nähty jossakin kehä ykkösen, Olarinluoman ja Mankkaan vaiheilla. Eksotiikkaa vähän kauempaa. Vekkulia sinänsä ettei rusorintakerttua tai pussitiaista ole kumpaakaan kotimaisissa lintukirjoissa vaan eipä nuo meidän lajistoon juuri kuulukaan. Miten jatkossa ilmaston muuttuessa lauhempaan suuntaan. Tästä oli hyvä oppi se että linturetkellä kannattaa olla mukana Euroopan linnut kirjanen myös mistä nämä meillä harvemmin tavatut lajit sitten löytyvät.