Pikkujoulut ja kaamosretki Nuuksion kansallispuistossa

Tilaa ryhmällesi tunnelmallinen luontoretki. Illan hämärtyessä leppoisasti patikoidaan myrskylyhtyjen ja valaisimien kajossa nauttimaan pimeydestä sekä tuikkivista tähdistä luonto-oppaan johdolla. Matkan varrella nautitaan kupposen kuumaa glögiä pullan kera. Liikkeelle lähdetään Ketunpesältä Kokoushotelli Elohovin vierestä. Retki suuntautuu ensisijaisesti Klassarin kallioille tai vaihtoehtoisesti Saarilammen ympäristöön. Tarjoushinta 350,00e on voimassa 4.10.-16.12.2011 välisenä aikana. Sopiva ryhmäkoko 5-16 henkilöä. Retken kesto on n. 1,5 tuntia. Pyydä erillinen tarjous isommille ryhmille tai kun haluat lisäksi saunaa, ruokailua tai kokoustilaa. Leppoisasti kohti vuoden vaihdetta terveisin, Eppu / Hymyilevä Punakettu punakettu@punakettu.com www.punakettu.com

Pikkujoulut, tuo ilojen ilta!

Pikkujoulujen aika alkaa olla taas käsillä. Olethan jo varannut omalle tiimillesi tilat? Kannattaa olla ajoissa liikkeellä ennen kuin aika juoksee kalenterissa niin pitkälle että haluamasi palvelut tai paikat onkin jo myyty ulos.

Pikkujoulut voi järjestää monella tapaa yhdistämällä erilaisia elementtejä keskenään. Pikkujoulusauna, herkkupöytää, kotaillista, mukavaa ulkoilua ja yhdessä olemista. Ulkoilua luonnossa opastettuna retkenä, lyhtykävelynä pimeässä metsässä, jos luntakin olisi niin mikäs hienompaa kuin lumikenkäretki maastoon. Tai jos enemmän menoa mielit ainahan reipas kisailu talvisissa lajeissa on nannaa. "punaiset" posket tavalla tai toisella hyvän mielen tuo.

Tarkkaile blogia lähipäivänä, rakentelemme Sinulle juuri pikkujoulu-pakettia Nuuksion kansallispuiston maisemiin. Laittelen lisätietoa pikkujoulu-paketista tänne, facebook-sivuille että kotisivuillemme.

Jos huomasit tämän tulevan juuri oikeaan aikaan Sinun tarpeisiin niin ota heti suoraan yhteyttä soittamalla tai meilaamalla punakettu@punakettu.com !

Tervetuloa Nuuksion kansallispuistoon!

Terkuin Eppu

Metsään on tullut jo syys...

Näin se kesäkausi jälleen on kulunut, liian nopeasti kuten aina.  

Espoon Ympäristökeskuksen meiltä tilaamien kesäretkien kausi noudatteli pitkälti aiempien vuosien kulku-uria. Osallistujia näillä 19 retkellä oli yhteensä 458 mikä antaa keskiarvoksi reilun 24 henkilöä retkeä kohden. Tässä on viime vuosiin verratuna 1-1,5 henkilöä ka.pudotusta. Syyt tuohon löytää helposti yhden linturetken vähennyksestä että toisen linturetken sääolosuhteista. Toisaalta muutaman retken kohdalle osui samanaikaisesti muita isoja luontotapahtumia tai  "action"-päiviä. Tähän kun lisätään vielä muutama Hesarin ilmoituksen poisjäänti niin voisi kääntää asian toisinpäin. Osallistujamäärä olisi ollut keskivertona todennäköisesti kasvusuuntainen jos nuo mainitut seikat olisi voinut ennakoida =). En näe osallistujamäärässä mitään huolestuttavaa muutosta. 

Kauden kesäretket tarjosivat mainioita luontokokemuksia sekä verrattomia rupatteluhetkiä osallistujien kanssa. Kiitos kaikille retkille osallistuneille siitä aitoudesta ja halusta tulla kuuntelemaan tarinoitamme. On selvää, että tilausta ja tarvetta näille "avoimille, kaikille suunnattuille" - retkille on edelleen olemassa. Vahvaksi tuntemukseksi jäi että kauden olisi toivottu olevan pidempikin tarjontamme puolesta. Nyt odotusarvot jäivät selkeästi varttomaan tulevan vuoden retkitarjontaa, mikä itseasiassa on jo aivan nurkan takana!

Näillä eväin jatkamme perustoimintamme (luontoretket =) parissa kohti uusia tulevia retkiä! 

Nuuksioretki Högbacka-Haukkalampi la 3.9.2011 klo 930-1500 Osallistujia 14

Espoon Ympäristökeskuksen kesäretket tältä vuodelta päättänyt kokopäiväretki Högbacka-Haukkalampi-Högbacka sisälsi kaikkia hyvän syysulkoilupäivän aineksia, aamun koleus lämpeni iltapäiväksi, tuuli "pyrytti" keltaiset koivun lehdet lentoon, metsä tuoksui syksylle ja sienille, aurinko pilkisti silloin tällöin ja iltapäivällä saatin sadetta niskaan reilummalti. Vain muuttavat lintuparvet jäivät näkemättä.

Reitit ja varsinkin pitkospuu-osuudet ovat muuttuneet liukkaan niljanteisiksi, polut paikoitellen pehmenneet saviliukumäeksi. Kaikkiaan voi todeta syksyn saapuneen hirvikärpästen kera.

Nuuksion kansallispuiston palvelut kehittyvät edelleen, tämän samaisen retken päälle ajoittui uuden reitin avajaistilaisuus eteläisellä osalla. Kaarniaisenpolun vihkijäisiä vietetettiin Veikkolan portin suunnalla. Kaarniaispolku on 2,7km pitkä ja suunnattu enemmänkin koulujen tarpeisiin mutta tulee olemaan yhdysreittinä Veikkola-Kaislampi-Siikaranta alueen kautta Haltia-keskukseen. Uudet reitit ovat aina tervetulleita, jäädään seuraamaan kuinka tuo löydetään ja vaikuttaako se alueen pyiden ja teerien käyttäytymiseen.

Luontoretki, ulkoilupäivä, sieniretki ulkona viihtymiselle on monta nimeä!

Luontoretki Myllyjärvi – Gillermossen La 27.8.2011 klo 930-1230
Jälleen Myllyjärven 550v. suojelualueella. Loistava ulkoilu ja retkipäivä ainakin sään suhteen, aurinko lämmitti ja vieno tuulen vire haihdutti suurimmat hiet. Retkemme ei mahtunut päivän HS:mien Minne mennä-palstalle. Tarjontaa tälle päivälle oli vähintäänkin runsaasti, Espoo-päivää ja Sipoonkorven kansallispuiston avajaisia kaikkien tarjontoineen, tähän kun lisätään vielä eilinen Taiteiden Yö niin ilo oli nähdä nämä 10 mukaan tulijaa.
Retkemme venähti hieman yli vielä tiedossakin olleen aikaylityksen =) sienet, nuo salakavalasti viettelevät herkut oli joku unohtanut kaikki sinne Myllyjärven pohjoispuolisten kallioiden lomaan, paljon oli kanttarelleja vielä, hyvä juttu. 5,5km lenkille mahtuu monenlaista luontotyyppiä ihmeteltäväksi, osuipa yksi kyykin meitä arvuuttelemaan. Retki sujui kivassa hengessä nautiskellen ulkoilusta, omalta osaltani retken päätöksen kruunasi Kunnarlantien ylittänyt upeassa turkissa ollut kettu tuuheine häntineen!

Sieniretki Nuuksiossa

Sieniretki Brobackasta La 20.8.2011 klo 915-1340                         Osallistujia 60

Sieniä, niitä on nyt paljon. Mustia torvisieniä, herkkutatteja, punikkeja, lampaankääpää, typäskääpää, kehnäsieniä, orakkaita, erilaisia haperoita mennen tullen, kangas-, musta-, karvarouskuja mitä vain mieli tekee. Nyt on ehdottomasti oikea aika käydä poimimassa nämä aarteet talteen. Kanttarellejakin vielä on saannissa, suppilovahverot ovat myös paikoitellen esillä. Löytyipä matkalta pari kappaletta matsutakeakin eli männyntuoksuvalmuskaa!

Herkkutatit päätyivät kanafileiden seuraksi pannulle ja lampaankäävistä syntyy huomenna maukasta risottoa. Elämän riemua toivottavasti monille uusina makukokemuksina innostaen sieniharrastukseen pariin. Vaikka suuri oli joukkomme niin kukaan ei jäänyt ilman saalista. Sen verran täynnä olivat kaikkien korit että uskoisin suurimmalla osalla riittänee saalista kuivuriin tai pakkaseen pantavaksi asti. Nam!

Retki Nuuksion kansallispuistoon su 7.8.2011

Nuuksioretki Högbacka-Haukkalampi Su7.8.2011 klo 930-1500 Osallistujia 21

Aamun vähäinen vesisade loppui lähtöpaikalle ja keli muodostui mainioksi ulkoilusääksi jälleen kerran. Puistomestareiden Högbackan tukikohdan lisärakennukset tien molemmin puolin näyttivät olevan kaikki käyttöönotettuja, onnittelun puistonhoitaja Raidan Antille ja kumppaneille siihen suuntaan. Reitti itsessään kulki vanhoja tuttuja polkuja perinteiseen tapaan reitti2000 pitkin haukankierrokselle ja sitä vastapäivään. Irtopistona käytiin tutustumassa luolamuodostelmaan Haukkalammen nurkalla. Viime aikojen sateista huolimatta lampien pinnat näyttivät olevan alhaalla. Kaakkurikin huuteli matkan aikana, hyvä niin vaikka joku onkin kuulema valittanut äänen aiheuttamasta häiriöstä aamuisin =D. Tunnin evästely ja uintitauko pidettiin Haukkalammella, metsäpalovaroituskin päättyi juuri sopivasti samaan aikaan. Palvelurakenteet ovat kunnossa ja oikeilla paikoilla. Haukkalammen uudehko wc-yksikkö on oiva ja tarpeellinen lisä puiston ytimen palveluissa. Reittimme jatkui Nahkiaspolkua vastapäivään Myllypuron reunamaiden kautta takaisin Högbackaan. Sieniä näyttää vihdoin ilmaantuvan, herkkutattejakin. Mainio retkikohde moninaisine maisemineen.

Kotia päin ajellessa jäin pohtimaan miten ihmeessä alue tulee vetämään Haltia-keskuksen (Solvallaan tuleva luontokeskus, ikkuna Suomen luontoon) tuomat lisäkävijät 150000-200000 jos puistossa käy nyt jo 185000 kävijää. Toki tuosta suuri osa suuntaa askeleensa rakennuksen näyttelyihin ja tuleville kahdelle vajaan parin kilometrin poluille koskaan varsinaisesti kansallispuistossa käymättä mutta siltikin. Solvallan uutta parkkipaikkarakennelmaa katsoessani ei mieleni käsittänyt minne linja-autot tullaan pysäköimään, ehkä niille tulee oma parkkinsa jonnekin sivumalle. Tarkoittaahan 200000 kävijää reilut 500 kävijää päivässä vuoden jokaisena päivänä. Se on paljon se, varsinkin visiiteillä on taipumus sulloutua tiettyihin ajankohtiin kalenterissa.

Nupurista alkava uusi kevyenliikenteen väylä on rakenteilla ja pujottelee Solvallan tien molemmin puolin. Työmaata riittää siinäkin eikä varmasti sieltä helpoimmasta päästä. Haukkalammelle tai Kattilaan päästäkseen kannattaa varata selväti enemmän aikaa kuin mihin on normaalisti tuohon suuntaan liikkuessaan tottunut. 

Luontoretki Myllyjärvi-Gillermossen

Luontoretki Myllyjärvi-Gillermossen 550v.kohde la30.7.2011  klo930-1130 Osallistujia 43

Kuluvan viikon torstain HS:ssa oli lyhyt artikkeli tulevasta retkestä uutena kohteena Espoon Ympäristökeskuksen kesäretkitarjonnassa. Kohteina tarkemmin määriteltynä lienee oikein puhua Myllyjärven vanhemman suojelualueen (1982) laajennusosasta Hepolammen eteläkärjen tuntumaan suo-osalle ja lisäosista Myllyjärven länsipuolelle. Gillermossenin suo jää Velskolantien länsipuolelle yhdistyen Nuuksion vanhempaan suojeluosaan. Gillermossen on omana erillisenä alueenaan helposti saavutettava ja ihasteltava lähes tien vierestä. Molemmat uudet alueet ovat kooltaan 21ha.

Haasteelliseksi retkeilyn alueella tekevät korkeat ja jyrkät kalliot sekä niiden väliin jäävät murroslaaksot lähes etelä-pohjoissuunnassa. Aluetta halkoo reitti2000 ja Myllyjärven ympäri kiertää polku, muutoin karttoihin merkityt polut ovat lähestulkoon kadonneet, umpeenkasvaneet. Korkeuseroista ja kalliomuodostelmien sokkeloisuudesta johtuen kannattaa retkeilyyn alueella varata aikaa ja vähintään tyydyttävä suunnistustaito.

Myllyjärven suunnasta lähdettäessä parasta antia on ehdottomasti järvelle noustaessa matkan varrelle jäävä puroalue pähkinäpensaineen ja hiirenportaineen. Myllyjärveltä tulee jatkaa joko suoraan pohjoiseen Hepolammelle tai kiertää Myllyjärven rantaa vastapäivään. Myllyjärven kaakkoisnurkassa on yksityisalue joten ei kannata lähteä myötäpäivään kiertämään.

Reitti2000 yhdistyy ratsastusreittiin järven länsipuolella. Päästäkseen Gillermossenille on järkevintä valita kulku Velskolantien kautta. Gillermossenin suojelualue alkaa heti polulta tielle tullessa tien vastakkaisella puolella. Karttaan merkitty polkuyhteys pohjoisemmalle polulle jäi löytymättä. Kannattaa kävellä Velskolantietä pohjoiseen ja siirtyä maastoon kohti suota heti ensimmäisestä vastaantulevasta polkulevikkeestä (toimii näköjään myös parille autolle parkkipaikkana) tien vasemmalla puolella. Kun pysyy avokallioiden tuntumassa ja sähkölinjat kulkusuunnan oikealla puolella näkötuntumassa niin pääsee näkemään suon ehkä parhaimmillaan. Umpeen kasvavien suon kuivauslinjojen kohdalta pääsee helpoiten  tien suuntaan pienelle yhden auton levikkeelle.

Tässä on retken kulminaatiopiste ajankäytön suhteen. Kaksituntinen retki onnistuu jos palaa tietä pitkin reitti2000:lle ja ratsastusreittiä myöten takaisin. Varsinkin isomman ryhmän kanssa harkittavaa. Palatakseen muuta reittiä takaisin pitää hyväksyä kulkeminen välillä hankalassa ja poluttomassa maastossa. Näin päätettiin ja samalla tietenkin aikaa kuluu enemmän. Jyrkänneharjun yli ei ole järkevää lähteä. Ainoa hyväksyttävä reitti ryhmätoimintaan kulkee Mustalammen etelärannan kautta (jyrkänteen alapuolelta) missä on paikoitellen kadonnut polku yhtyen reitti2000:teen. Tämän jälkeen voi mennä suunnalla ensimmäisestä notkosta Hepolammen länsirannalle tai kulkea laakson pohjalla etelää kohden muutamia satoja metrejä ja etsiä pienen suopainanteen takaa kohti Myllyjärveä lähtevän heikkokuntoisen polun. Näin tehtiin palaten Myllyjärvelle reilut puolituntia kalenterissa ilmoitettua aikaa myöhemmin.

Kaikki palvelut alueella keskittyvät Myllyjärvelle, mikä on suosittu uintikohde. Vessojen kunto tuoksahduksista päätelle ei ole kovin vakuuttava. Pukukopit näyttäisivät vielä toimivan. Helposta saavutettavuudesta johtuen Myllyjärven rannan välitön ympäristö on kovin roskainen ja vanhojen nuotiojätöksien kirjaama siinä missä graffititkin ovat paikkansa löytäneet.

Jos unohtaa nuo edellä mainitut sekä Velskolan tieltä kuuluvat motorisoitujen kulkuvälineiden kiihdytysäänet että mökkiläisten/uimareiden tuottamat ääniaallot niin alue tarjoaa yksin/kaksin kulkijalle mielenkiintoisen ympäristön löytää luontoa toisella tavalla vaikkapa kääpien rikkaasta maailmasta tahi vain marjastamalla. Riittävästi aikaa ja evästä mukaan niin itse lisäisin omatoimiretkeilyyn käynnin ainakin Velskolan Pitkäjärven rannalla Gillermossenin kautta ja uikkarit mukaan retken päätökseen Myllyjärven vilpoisiin vesiin. 

Luontoretki Tremanskärin suolle su 24.7.2011 klo1800-2100

Vaihteeksi miellyttävä ulkoilusää, ei helteinen. Retken lähtöpaikan paikoitusalue käy ahtaaksi henkilöautoille jo tällä osallistujamäärällä. Harkintaan voisi ottaa aloituspaikaksi Serenan parkkialueen ja lähestyä suojelualuetta Kurkijärven suunnasta.

Retken pituus on parhaimmillaankin vain 3,7km, retkeen varattu kolme tuntia riitti juuri ja juuri, niin paljon kerrottavaa alueesta kuitenkin on. Hyvän lisän tähän tuo Kurkijärven uusi suojelualue mikä “maayhdistää“ nyt Tremanskärin Vestran alueeseen.

Karpaloita näyttää tulevan jälleen mukavasti, lakat oli ilmeisesti jo kerätty kypsymään jonnekin talteen. Suo pienimuotoisuudessaan puhuttelee edelleen. Oli mukava huomata, että levähdyspaikoille oli tehty/tuotu myös penkkejä ja mikä hienointa niin Kurkijärveltä ylös johtavat portaat on korjattu.

Retkeläisistä (24hlöä) vain viisi oli aiemmin vieraillut tällä polulla mikä mielestäni osaltaan kertoo siitä kuinka heikosti Tremanskäristä tiedetään muutakuin kuntoiluratana. Retken aikana sen soveltuvuus leppoisaan iltakävelyyn kävi varmasti kaikille miellyttävällä tavalla ilmi. Suovalkku jäi vielä löytämättä, ensi kerralla sitten.

Kivet ja mineraalit, mystiset koukuttajat!

Kiviretki geologiset kohteet 17.7.2011 klo 1000-1600              

Yön ja aamun sateet olivat tällä kertaa hyvä juttu. Pölyiset kivet huuhtoutuivat ja toivat näin esiin kivilajien että mineraalien väritykset. Retkisää itsessään oli hyvä, molemmin puolin 20 astetta. Linja-autollinen osallistujia jaksoi mainiosti pysytellä mukana aiheessa kaikkien “-iitti, tiitti, liitti ja niitti“ -loppuisten mineraalinimityksien ristiaallokossa.

Tutuksi tulivat Hanikan viborgiitti, Kasavuoren sirppimurrokset loistavine näkymineen Kirkkonummen suuntaan yli Espoonlahden, Kurttilan ja Kauklahden merenpohjat murroslaaksoineen, Mikkelän Helsinkiitti, Nuuksion pallograniitit, Solvallan muinainen Ancylys-järven ranta, Bodomin rapakivimassiivi Lahti-Pikkalalinjoineen sekä Nepperin luolamuodostuma.

Taukoa pidettiin Bembölen Kahvituvalla missä myös tutustuttiin mineraalinäytteiden väri- ja muotokylläiseen maailmaan siinä määrin, että ulkopuolisetkin kiinnostuivat mistä oikein on kyse.

Tietoa jaettiin isolla “ämpärillä“ maanmuodoista, kallioperän mekanismeista ja synnystä, toivottavasti mukana olleet saivat mitä tulivat hakemaan. Retki itsessäänhän toimii samalla myös tunne kotiseutusi tyyppisenä turneena koska matkan aikana kerrotaan jatkuvalla syötöllä mitä ympärillä on, näkyy ja miksi se näyttää sellaiselta kuin nyt on. Paljon jäi vielä kertomatta, aika kun on rajallinen niin kompromisseja on tehtävä.

Kivihulluus voi välillä laimeta mutta koskaan se ei katoa kun se kerran puraisee.

terkuin Eppu 

Hanikan luontopolku 10.7.2011

Loistava ulkoilukeli. Hanikan luontopolku on aina yhtä hieno. Näkökulmia retkelle voi ottaa aina eri vuosisadoista huvilakulttuuriin, luonnosta geologisen historian kallioperän muodostumiseen, merellisyydestä pronssikauteen, mitä vain mieleen juolahtaa niin sen voi tavalla tai toisella nitoa Hanikan ympäristöön.

Tauotteluun sopivia paikkoja löytyy runsaasti vaikka erillisiä tuli/taukopaikkoja ei olekaan. Vaan pitääkö niitä makkaroita aina paistellakaan, onhan eväitä muitakin ja toisaalta hommahan onnistuu retkikeittimelläkin loistavasti. Matasaaren kohdalla on parturoitu metsää jonkin verran, rantaruovikon vierellä meriasterit kukkivat upeasti. Kalliot antavat mainiot näköalat useamman kerran, jos menohaluja riittää niin muinaisrannan (litorinameren myöhäisempi vaihe) kohdalta on lyhyt pisto käydä Kasavuoren kalliolla ihailemassa näkymiä Kirkkonummen suuntaan noin 44m korkeudelta Espoonlahden yli. Harmi vain että kalliolla on turhan paljon merkkejä "huonokäytöksisistä" vierailijoista graffittien, roskien ja laittomien nuotiojäänteiden muodossa.

Harva tulee huomanneeksi, että Sundbergetin päältä näkee Helsingin siluetin. Kiikarit mukaan ja laskemaan montako Helsingin kirkontornia tunnistaa sieltä käsin. Vinkkinä: aika monta mutta mikä oli mikäkin kirkko? =D

Viime vuonna uusitut luontokyltit ovat hyvässä kunnossa kertomassa alueen luonnosta, reitti on saanut nyt myös uudet merkinnät "keltaiset täplät" sekä ohjauskyltit joten reitin seuraaminen on helppoa kuin heinänteko. Retken voi mainiosti päättää kuntoradan viereiselle uimarannalle Suvisaaristoon johtavan tien toisella puolella.

Loistava tapa viettää sunnuntaipäivää.

Sorlammen kesäretki 9.7.2011

Aamun säätutkakuvat ennustivat sadetta ja ukkosta puolesta päivästä alkaen. Näiltä vältyttiin. Lämpötila nousi 30 asteeseen joten hellettä riitti. Viime vuoteen nähden reitti on entisensä muutamaa puukaatoa lukuunottamatta. Taukopaikalla hämmensi polttopuiksi tuodut kaksimetriset männynrungot. Pähkinälehdon alueelta löytyi hienoja kukkivia huulikukkaisia mitkä varmentuivat “kotitarkastuksessa“ lehtopähkämöiksi…kas kun ei heti tullut mieleen =D.

Ai niin, tuli vielä pari asiaa mieleen. Hauskempi juttu, matkan varrelta löytyi myös jo pari kehnäsientä sekä kolme pientä haaparouskua... taitaa olla aikakirjat sekaisin. Maariankämmekät olivat kukassa myös.


Huomenna käydään sitten tutkailemassa mitä kuuluu Hanikan luontopolulle.

Viiden veden retki 29.5.2011 Saarijärvi/ Takkula klo 930-1330/1400

Aamu aukeni harmaana ja sadetutka kertoi rintaman saavuttavan Nuuksion puoleen päivään mennessä. Onnekkaasti sadekertymä jäi vähäiseksi, lähinnä vihmovaksi kosteaksi kesätuuleksi. Lämpötila pysytteli yhdeksässä asteessa. Saarijärvi-Sarkkinen-Suolikas-Pöksyhaara-IsoMajaslampi reitti on edelleen puhuttelevan monipuolinen. Puiston korkein kohta huiputettiin, harmi vain että maisema tuolla kohdin on niin peitteinen ettei näkyvyyttä juurikaan ole.

IsoMajaslammella on pesintä käynnissä tekolautalla, hieno juttu, tuli hyvä mieli. Lintumaailma oli muutenkin aktiivinen.

Reitin pituus n. 7km sujuu suuremmitta ongelmitta hyvin neljässä tunnissa sopivan pituisella tauolla kalliokannaksella jos omaa normaalin liikuntakyvyn. Alueella ei ole merkittyjä reittejä mutta polkuja kulkee sen verran ristiinrastiin että kohtuullinen suunnistustaito on hyvä omata jos tuolle alueelle mielii. Alue sinänsä sopisi hyvinkin kokopäiväkohteeksikin. Korkeita nousuja, hienoja kallioita, erilaisia soita, ehdottomasti Nuuksion upeimpia paikkoja.

Lähtö ja paluupaikaksi kannattaa valita Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen p-paikan puomin vieressä oleva p-alue. Hiekkatie Talonne oy:n (entinen Takkulan baari)  nurkalta johtaa suoraan perille ja matkaa Vihdintieltä tulee n.1km.

Linturetki Iso-Huopalahti 27.5.2011 klo 2000-2200

Kylmyys (9C) tuuli ja sade arveluttivat. Kuinkahan lajeja olisi esillä?

Sade ja tuuli päättyivät vajaa tunti ennen retken alkua. Illasta muodostui kevään paras linturetki mitä laulajiin tulee. Lajeja kertyi 37 mitä on pidettävä hyvänä tuloksena koska vesilintuja/ kahlaajia ei juurikaan lahdelta löytynyt, syynä kahlaajien puutteeseen lienee ollut meriveden kohonnut pinta.

Kerttuja ja kerttusia saatiin mainiosti, äänessä oli mm. kultarinnat, lehtokertut, pensaskertut, punavarpuset, satakielet ja bonuksena saatiin vielä luhtakerttunen sekä rastaskerttunen. Tämä antaa hyviä odotuksia tuleville yölaulajaretkille.

Linturetki Otaniemeen

Linturetki Otaniemi/ Maarintorni, Konemiehentien puolella. 1.5.2011

Illan hyinen pohjoisen ja koillisen puoleinen tuuli vesi/räntä vihmoineen +4 asteessa ei suuria odotuksia laittanut lintuhavainnoille. Lajihavaintoja kertyi kuitenkin 38 klo1800-2000 väliin. Näistä poimittakoon räyskät ja mustapyrstökuiri valkovikloparven seassa. Draamaa retkelle toi nuoren kanahaukan hyökkäys lietteiköllä levänneen sepelkyyhkyn kimppuun sulat pöllyten. Haukka kuitenkin häiriintyi hanhien, töyhtöhyyppien ja variksien ahdisteluista niin että saalis jäi tällä kertaa saamatta. Happy End =D

Linturetki Suomenojalla 17.4.2011

Linturetki Finnoo su 17.4.2011 klo 0800-1100          

Lämpötila +2 > +8c, aamun harmaus vaihtui pikkuhiljaa aurinkoiseksi äänestyspäiväksi. Lintutornit ovat kunnossa ja kiertävät kävelytiet myös. Viipyvä talvi vaikuttaa edelleen vahvasti, en muista milloin viimeksi altailla olisi ollut näin vahvasti vielä jäätä. Mustakurkku-uikkuja ei näkynyt mikä oli pettymys. Plussan puolelle voidaan kirjata Harmaasorsat, lapasorsa, tukkasotka, nokikanat, punasotkat, liejukanat ja pikku varpunen pesäpuuhissaan. Yli lentänyt 11 kurjen jono on aina kiva näky. Petolinnuista kirjattiin ruskosuohaukka. 

Kaikkiaan keli laittaa suuria odotuksia toukokuun retkille lajiston suhteen, monet “peruslajit“ on vielä saamatta.

Seuraava linturetki onkin sitten 1.5.2011 ja suuntautuu Otaniemeen Maarintornin puolelle.

Espoon ympäristökeskuksen retkikausi avattu!

Linturetki Elfvik la 16.4.2011 klo 0800-1100             

Lämpötila +2c, pilvinen, kirkastui retken loppupuolella, tyyni.

Laajalahti on lähes kauttaaltaan vielä jään peitossa. Vesilinnuista havainnot mm. haapana, tavi, sinisorsa, punajalkaviklo, laulu ja kyhmyjoutsen, telkkä ja isokoskelo. Kovin siis vielä hiljaista. Metsikön puolella selvästi kiihkeämpää kevään ääntelyä. Lajistoa kertyi kaikkiaan 40 joko kuultuna tai nähtynä. Näistä poimintana peukaloinen, tikli ja rautiainen, muutoin peruslajistoa. Oli hienoa havaita myös pikkutikkojen viihtyvän edelleen alueella.

Ohjelmapalvelut aiheena linturetki?

Tänään vierailtiin Elfvikin lintutornilla aurinkoisessa säässä. Lahti on vielä kovin hiljainen, jää peittää suurimmaksi osaksi kaiken. Ruovikon osuus näyttää alkaneen pehmentymään.

Keskipäivän havaintoihin saatiin kuitenkin kirjattua mm. töyhtöhyyppä, västäräkki, niittykirvinen, sepelkyyhkyjä, kalalokkeja, sinitiaisia, talitiaisia, peippoja, puukiipijä, hippiäinen, punarinta, mustarastas ja naurulokki.

Pikku tikkaa ei tällä kertaa saatu kuulolle tai näkyville mutta havaintoja kuulema on ollut tältäkin vuodelta. 5.4. paikalla oli nähty ristisorsa ja ehkä hauskin merkintä löytyy 10.3. päivältä jolloin yhdeltä silmäisyltä on havaittu 17 metsäkauriin lauma!

Talven myrskyt näkyvät alueella kaatuneina puina, voi olettaa alueen harventuvan entisestään tulevissa tuulissa kun aukkoisuus metsikön alueella edelleen vain suurenee.

Espoon ja pääkaupunkiseudun alueella on kohtalaisen hyvin lintujen havainnointiin soveltuvia paikkoja että lintutorneja. Kevään linturetketkin alkavat ensiviikon lopulla monin paikoin. Tämä alkukevät on hyvää aikaa käydä "bongaamassa" sellaisia lajeja mitkä piiloutuvat kasvien kasvukauden alettua pöselikköön. Tällainen laji on esim. liejukana minkä pääsee näinä aikoina helposti näkemään Finnoon täyttöaltailla. Muualla Espoossa sitä harvemmin näkeekään.

Viime vuosina omalla alueellamme varsinkin vesilintujen soidin on mennyt nopeasti ohi, aivan parissa viikossa joten jos haluat ryhmällesi linturetken yksityistilaisuutena kannattaa toimia nopeasti.

Vesien aukeamista ja tuulien kääntymistä puhaltamaan etelä-lounaan puolelta nyt kovin odotellaan. Mitä pidemmälle tämä kevätviipymä etenee sen suurempi kertarysäys lintumaailmassa lienee odotettavissa.

Virkistyspäivä keväällä?

Virkistyspäivä, ole ajoissa ja varaa elämys hetkesi!

Kevät etenee huimaa vauhtia. Nyt on oikea aika varata ryhmällesi kevään tapahtumillesi päivämäärät. 

Virkistyspäivä, tule ulkoilemaan keväthangille lintuja kuuntelemaan vielä ennen pääsiäistä!

Huhtikuu on mainiota aikaa ulkoiluun, päivän valoa riittää siinä missä ilman lämpötilatkin auringon myötä lämmittävät mukavasti.

Ohjelmapalvelut ja kokoustilat keväälle! Kiirehdi!

Touko- ja kesäkuun ohjelmapalvelut ovat myös myynnissä. Toukokuun suurin paine näyttää sijoittuvan kuun puolen välin jälkeisiin perjantai päiviin. Jos mahdollista sijoita tapahtumasi alkuviikon päiviin.

Varaudu jo syksyn tarpeisiin, varaa ohjelmapalvelut ja tilat alustavasti käyttöösi!

Kesän ja elo-syyskuun myynti on myös käynnissä, jos tiedät tarvitsevasi kokoustiloja tai ohjelmapalveluja tuolloin niin pyydä tarjous ja tee alustava varaus jo valmiiksi. Näin varmistat parhaiten itsellesi halauamasi ajankohdan palvelut sekä puitteet.

Loistavaa kevättä kaikille, 

terveisin Eppu / Punakettu

Talvi aktiviteetit

Talvi aktiviteetit

Tässäpä kokeilu video-ohjelmasta. Ties vaikka tämä olisi kiva lisä kotisivuille.

tutkitaan!

Lumikenkäretkelle Nuuksioon!

Nyt on loistavat olosuhteet virkistyspäivän viettämiseen Nuuksiossa!
Tilaa lumikenkäretki tai potkukelkkaretki ryhmällesi ja mennään kansallispuiston maisemia ihastelemaan. Nautitaan matkan varrella kupposet kuumaa juomaa pikku purtavan kera.
Soita tai ota yhteyttä lomakkeella https://sites.google.com/site/eppukettu/otayhteytta

Talviulkoilua parhaimmillaan!
Tervetuloa!
terkuin Eppu
www.punakettu.com

ps. Kevään kokous/tapahtumapäivät ovat nyt myös jo myynnissä, varaa oma päiväsi ajoissa.